Miljardien menetykset harmaasta taloudesta

Torstai 17.6.2010 klo 15:49 - Kari Uotila

Eilen julkaistiin tarkastusvaliokunnan teettämä tutkimus harmaasta taloudesta. Tulokset ovat karua luettavaa: harmaa talous on edelleen lisääntynyt rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla ja verottamatonta tuloa oli Suomessa vuonna 2008 noin 10–14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5–7,5 % bruttokansantuotteesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteiskunnalta jää harmaan talouden vuoksi saamatta vuosittain noin 5-6 miljardia euroa. Menetettyjen rahojen lisäksi harmaa talous vääristää kilpailua ja heikentää yhteiskuntamoraalia.

Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa. Kansainvälinen sijoitustoiminta osoittautuikin käytännössä kokonaan verovalvonnan ulkopuolella olevaksi.  On käsittämätöntä, miten helpoksi pääomatulon piilottaminen on tehty. Sijoitusfirmat tarjoavat auliisti neuvoja ja välineitä verovapaaseen sijoitustoimintaan.

Tutkijat arvioivat myös harmaan talouden torjuntaa, jonka pääongelma on riittämättömät resurssit. Esimerkiksi viime vuonna jäi 40 vakavan talousrikosjutun käsittelyä resurssipulan takia kesken. Tässä kohtaa säästäminen on hölmöläisen hommaa, sillä lisäraha harmaan talouden torjuntaan toisi eurot moninkertaisesti takaisin.

Valiokunta toimi fiksusti teettäessään laajan ja perusteellisen tutkimuksen. Seuraavaksi vuorossa on laaja lausuntokierros, jossa tuloksista, johtopäätöksistä ja kehittämisehdotuksista kootaan palaute jatkotoimenpiteitä varten. Jo nyt on selvää, että ongelma on sitä luokkaa, että tarvitaan järeitä toimenpiteitä – lisää rahaa, toimintavaltuuksia viranomaisille sekä kovempia rangaistuksia talousrikollisille.

Harmaa talous paisuu

Torstai 29.4.2010 klo 16:19 - Kari Uotila

Viime lauantaina puhuin Helsingin Sosiaalifoorumissa harmaasta taloudesta ja aion puhua siitä myös vappupuheessani Kirkkonummella ja Espoon Kivenlahdessa. Aihetta nimittäin on. Poliisin tietoon tulee vuosittain 1600 merkittävää talousrikosasiaa. Yhä useammin niihin liittyy järjestäytynyt rikollisuus, koska talousrikoksissa kiinni jäämisen riski ja rangaistukset ovat pieniä, mutta voitot suuria. Monien satojen tuhansien veropetoksista voi selvitä muutaman tonnin sakoilla.  Ennaltaehkäisevä vaikutus saadaan vain riittävillä rangaistuksilla ja riittävän suurella kiinnijäämisriskillä, siksi rangaistuksia on kovennettava.

Yhteiskunnalta jää harmaan talouden vuoksi saamatta miljardien edestä verotuloja, eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuja. Lisäksi harmaa talous vääristää kilpailua, kun pimeät yrittäjät painavat hinnat alas ja saavat urakat rehellisten yrittäjien jäädessä nuolemaan näppejään. Samalla yhteiskuntamoraali rapistuu, ja jos pimeä työ ja vippaskonstit saavat vähitellen hiljaisen hyväksynnän, menetetään mahdollisuus pohjoismaisen hyvinvointimallin ylläpitämiseen.

Harmaan talouden torjunta tuo siihen kohdistetut rahat takaisin korkojen kanssa. Lisäpanostuksella saataisiin enemmän väärinkäytöksiä päivänvaloon, tutkinta- ja oikeusprosesseja lyhyemmiksi ja ennen kaikkea perittyä rikoshyötyä takaisin yhteiskunnalle. Tämä edellyttää rahaa, mutta myös viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä. Esimerkiksi Ruotsissa laajemmilla valtuuksilla saatiin vuosina 2006–2009 kierrettyjä veroja näkyviin 260 miljoonan euron verran. Toivottavasti hyvistä kokemuksista otetaan oppia meilläkin.