Miljardien menetykset harmaasta taloudesta

Torstai 17.6.2010 klo 15:49 - Kari Uotila

Eilen julkaistiin tarkastusvaliokunnan teettämä tutkimus harmaasta taloudesta. Tulokset ovat karua luettavaa: harmaa talous on edelleen lisääntynyt rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla ja verottamatonta tuloa oli Suomessa vuonna 2008 noin 10–14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5–7,5 % bruttokansantuotteesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteiskunnalta jää harmaan talouden vuoksi saamatta vuosittain noin 5-6 miljardia euroa. Menetettyjen rahojen lisäksi harmaa talous vääristää kilpailua ja heikentää yhteiskuntamoraalia.

Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa. Kansainvälinen sijoitustoiminta osoittautuikin käytännössä kokonaan verovalvonnan ulkopuolella olevaksi.  On käsittämätöntä, miten helpoksi pääomatulon piilottaminen on tehty. Sijoitusfirmat tarjoavat auliisti neuvoja ja välineitä verovapaaseen sijoitustoimintaan.

Tutkijat arvioivat myös harmaan talouden torjuntaa, jonka pääongelma on riittämättömät resurssit. Esimerkiksi viime vuonna jäi 40 vakavan talousrikosjutun käsittelyä resurssipulan takia kesken. Tässä kohtaa säästäminen on hölmöläisen hommaa, sillä lisäraha harmaan talouden torjuntaan toisi eurot moninkertaisesti takaisin.

Valiokunta toimi fiksusti teettäessään laajan ja perusteellisen tutkimuksen. Seuraavaksi vuorossa on laaja lausuntokierros, jossa tuloksista, johtopäätöksistä ja kehittämisehdotuksista kootaan palaute jatkotoimenpiteitä varten. Jo nyt on selvää, että ongelma on sitä luokkaa, että tarvitaan järeitä toimenpiteitä – lisää rahaa, toimintavaltuuksia viranomaisille sekä kovempia rangaistuksia talousrikollisille.

Harmaa talous paisuu

Torstai 29.4.2010 klo 16:19 - Kari Uotila

Viime lauantaina puhuin Helsingin Sosiaalifoorumissa harmaasta taloudesta ja aion puhua siitä myös vappupuheessani Kirkkonummella ja Espoon Kivenlahdessa. Aihetta nimittäin on. Poliisin tietoon tulee vuosittain 1600 merkittävää talousrikosasiaa. Yhä useammin niihin liittyy järjestäytynyt rikollisuus, koska talousrikoksissa kiinni jäämisen riski ja rangaistukset ovat pieniä, mutta voitot suuria. Monien satojen tuhansien veropetoksista voi selvitä muutaman tonnin sakoilla.  Ennaltaehkäisevä vaikutus saadaan vain riittävillä rangaistuksilla ja riittävän suurella kiinnijäämisriskillä, siksi rangaistuksia on kovennettava.

Yhteiskunnalta jää harmaan talouden vuoksi saamatta miljardien edestä verotuloja, eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuja. Lisäksi harmaa talous vääristää kilpailua, kun pimeät yrittäjät painavat hinnat alas ja saavat urakat rehellisten yrittäjien jäädessä nuolemaan näppejään. Samalla yhteiskuntamoraali rapistuu, ja jos pimeä työ ja vippaskonstit saavat vähitellen hiljaisen hyväksynnän, menetetään mahdollisuus pohjoismaisen hyvinvointimallin ylläpitämiseen.

Harmaan talouden torjunta tuo siihen kohdistetut rahat takaisin korkojen kanssa. Lisäpanostuksella saataisiin enemmän väärinkäytöksiä päivänvaloon, tutkinta- ja oikeusprosesseja lyhyemmiksi ja ennen kaikkea perittyä rikoshyötyä takaisin yhteiskunnalle. Tämä edellyttää rahaa, mutta myös viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä. Esimerkiksi Ruotsissa laajemmilla valtuuksilla saatiin vuosina 2006–2009 kierrettyjä veroja näkyviin 260 miljoonan euron verran. Toivottavasti hyvistä kokemuksista otetaan oppia meilläkin.

Maanantaimenoja

Perjantai 12.2.2010 klo 10:32 - Kari Uotila

Eduskunnasta maanantait ovat ns. maakuntapäiviä. Silloin edustajat pyörivät omilla alueillaan erilaisissa tilaisuuksissa. Minulla oli viime maanantaina ohjelmassa heti aamulla seitsemän jälkeen Ylen aamu-tv:n keskustelu raiskaustuomioista. Kansalaisia viimeaikojen tapaukset ovat kuohuttaneet. Kaksi kertaa raiskannut poliisi pääsi käräjäoikeudesta ehdollisella ja monta kertaa raiskanneen tuomio taas keveni hovissa. Tuomioitahan kiristettiin vuonna 1999 noin puolella vuodella, mutta kirjavuus kummastuttaa. Mielestäni raiskaus on niin raaka rikos monessa mielessä, että siitä ei pitäisi ehdollisella tuomiolla selvitä.

Toin myös esiin, että talousrikoksia lukuun ottamatta meillä on omaisuuteen liittyvissä rikoksissa kovemmat tuomiot, kuin ihmisen henkeen tai ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvissa rikoksissa. Kertonee sekin vallitsevista yhteiskunnan arvovalinnoista. Valtion tuottavuus eli irtisanomisohjelma taas vaikeuttaa sekä lainvalmistelua, rikosten selvittämistä että vankeinhoitoa. Siitä kantaa vastuun ”irtisanomisohjelmasta" tiukasti kiinni pitävä Vanhasen porvarihallitus.

Päivällä olin sitten Väestöliitossa pitämässä puheenvuoroa maahanmuuttajien työllistymisestä, sosiaaliturvasta ja kotouttamisesta. Korostin ammattiliittoihin kuulumista myös maahanmuuttajien kohdalla. Järjestäytymisen kautta pystyy puolustamaan oikeuksiaan paremmin eikä jää harmaan talouden yrittäjien riistämäksi. Talousrikollisuus ja harmaan talouden kitkentä on tärkeää työtä rasismin torjunnassa, sillä kiukkua suomalaisia duunareissa ihan aiheesta aiheuttavat tilanteet, joissa urakat menevät pimeää ulkolaista työvoimaa käyttävien ”vilunkiyrittäjien” pussiin. Toivottavasti ns. käännetystä arvonlisäverojärjestelmästä saadaan pian esitys eduskuntaan, vaikka Rakennusteollisuus onkin aloittanut massiivisen lobbauksen esityksen torjumiseksi.

Iltapäivällä oli sitten ohjelmassa Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvottelut ja illalla vielä valtuustoryhmän kokous.  Minut valittiin jatkamaan tänäkin vuonna ryhmän puheenjohtajana, joten neuvotteluja ja vääntöjä riittää Espoon kunnallispolitiikassa. Viime vuoden taloudellinen tulos on paljon parempi siihen nähden mitä tämän vuoden budjettia päätettäessä arvioitiin. Ryhmämme mielestä liikkumavaraa pitäisikin käyttää nyt pahimpien leikkausten lieventämiseen erityisesti vanhuspalveluissa ja lapsia koskevissa kohteissa.