Ydinvoimasta

Perjantai 2.7.2010 klo 12:44 - Kari Uotila

Palautetta on tullut odotetusti eilisen ydinvoimaäänestyksen jälkeen. Paljon pettyneitä, ihmetteleviä, mutta myös kiittäviä ja kannustavia joukossa. Tämä on luonnollista, kun ydinvoimakysymys jakaa niin rajusti mielipiteitä. Edustin samaa kantaa kuin edelliselläkin kerralla, vaikka tunnustan ydinvoiman huonot puolet. En näe kuitenkaan mahdolliseksi jättää ydinvoimaa vaihtoehtona pois energiatarpeemme tyydyttämisessä ja ilmastomuutoksen torjunnassa.

Vedin äänestystä edeltävän ajan tarkoituksellisesti matalaa profiilia, sillä halusin arvostaa ja kunnioittaa puolueeni ja ryhmäni kielteistä kantaa ja siksi en liputtanut etukäteen kyselyissä kantaani, enkä myöskään käyttänyt asiasta puheenvuoroja. Tuskin niillä olisi kenenkään mielipidettä vaihtanut, vaan korkeintaan ärsyttänyt tovereita. Arvostan myös sitä, että kantani arvaavat eivät painostaneet tai puhumattakaan uhkailleet minua vaan periaate, että asiassa on vapaat kädet toimi. 

Tänään täällä eduskunnassa on koolla vielä suurivaliokunta ja sitten talo pitkälti hiljenee. Tämä blogin kirjoittaminenkin jää kuukaudeksi lomalle. Toivotan kaikille oikein mukavaa ja rentouttavaa keskikesää.    

Löytyykö tuulivoimaloille paikkoja?

Perjantai 21.5.2010 klo 11:38 - Kari Uotila

Uusiutuvan energian lisäämispaketissa puhtain ja paras kohta on tuulivoiman lisääminen. Taitaa olla kuitenkin erittäin haastavaa tuottaa tavoitteen mukaisesti vuonna 2020 kuusi terawattituntia tuulienergiaa. Veronmaksajien tuki saadaan varmasti eduskunnassa tuulienergialle päätettyä, mutta kaavoitus voi olla ylipääsemätön este käytännön toteutukselle. Kaavoitusprosessi vaatii vähintään kolme ja pahimmassa tapauksessa kymmenen vuotta. Tämä johtuu monista vaiheista, joita tuulipuiston aikaansaaminen pahimmillaan vaatii. Tarvitaan ympäristövaikutusten arviointi, maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava ja vielä rakennuslupa.

Merelle on suunniteltu paljon tuulipuistoja, mutta niiden rakentaminen on niin kallista, ettei suunniteltu tukijärjestelmä niihin riitä. Mantereella taas vastustajia löytyy siipineen lähes kaksisataa metriä korkeiden myllyjen vastustamiseen erityisesti melu- ja maisemasyillä. Lisäksi pelätään linnuille tulevia vahinkoja. Paperilla on helppo tehdä suunnitelmia, mutta käytäntö on muuta.

Saksassa, Tanskassa, Itävallassa tai jossain muussa paljon tuulienergiaa hyödyntävässä maassa liikkuessa kiinnittyy huomio tuulivoimaloihin, jotka sijaitsevat lähes kaikkialla. Niitä on pelloilla, mäkien rinteissä, harjujen päällä ja varsin lähelläkin asutusta. Meilläkin tarvitaan asenteissa suuria muutoksia, mikäli tuulienergian lisäämistavoite halutaan edes jollain lailla järkevillä veronmaksajien tuilla saada aikaan. Periaate, että kyllä muualle muttei meidän takapihalle tai näköpiriin ei kerta kaikkiaan ole enää kestävää ja järkevää.   

Itämeren kaasuputkesta

Perjantai 9.10.2009 klo 15:06 - Kari Uotila

Ajankohtaiskeskustelussa Itämeren kaasuputkesta torstaina tuli esiin vanhoja piintyneitä epäluuloja Venäjää kohtaan. Joissakin puheissa kuulsi vanha sanonta, että ryssä on ryssä, vaikka kaasuputkea laskiessa.

Itämeren kaasuputki, joka yhdistää Venäjän ja Euroopan entistä tiiviimpään energiayhteistyöhön on sekä ympäristön että turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Maakaasulla voidaan korvata hiilen ja ruskohiilen käyttöä ja näin vähentää yli 50% hiilidioksidipäästöjä ja torjua näin ilmastomuutosta. Mikäli taas kaasu tuotaisiin n. 600:lla suurella LNG-tankkerilla Suomenlahtea pitkin, se olisi paljon suurempi ympäristö- ja turvallisuusriski, kuin putki meren pohjassa. Myös maitse johdettu putki olisi ympäristön kannalta enemmän rasittava.

Putken vaikutukset herkän Itämeren pohjaan ja siellä oleviin saasteisiin, ammuksiin, hylkyihin ja muihin riskeihin on toki hoidettava täydellisellä huolellisuudella. Yhtiön sadalla miljoonalla eurolla tekemät selvitykset ovat kyllä mielestäni perusteellisia. Putken linjausta on muutettu ja laskuteknologiaa vaihdettu vaikutusten vähentämiseksi. Perinteistä ruoppausta tai räjäytyksiä ei tehdä ollenkaan.

Laaja-alaisen turvallisuuden kannalta on tärkeää sitoa Eurooppa ja Venäjä kiinteään yhteistyöhön. Taloudellinen yhteistyöhän on ollut koko Euroopan yhdentymisen peruslinjaus jo hiili- ja teräsunionin perustamisesta alkaen. Talousyhteistyö tuo myös turvallisuutta Suomelle unionin jäsenenä.

On väitetty, ettei Suomi hyödy putkesta mitään. Näin ei asia ole. Jo nyt 250 työntekijää on työllistynyt kotkan satamassa. Näin tulee käymään myös Hangossa. Lisäksi kuljetukset ja muu logistiikka tarjoaa työpaikkoja myös Suomeen.

Suurin taloudellinen etu tulee kuitenkin siitä, että putki mahdollistaa talouden kasvua niin Venäjällä kuin Suomessakin. Eurooppa saa halvempaa kaasua, kuin esimerkiksi epävakaasta Lähi-idästä tai toiseksi suurimmasta maakaasun tuottajasta Iranista. Suomen hyöty on, että keskeiset vientimaamme, kuten Saksa, saa talouteensa vauhtia ja pitkäjänteisyyttä energiahuoltoonsa.

EU:ssa väiteltiin pitkään unionin elvytyspaketista. Vihdoin saatiin aikaan 5 miljardin elvytyspaketti. Kaasuputki on 7,4 miljardin investointi. Euroopan talouden elvytysmielessä se on aikamoinen yksittäinen tekijä.