Pohdintaa presidentin valtaoikeuksista

Perjantai 28.5.2010 klo 12:21 - Kari Uotila

Viikolla käytiin salissa keskustelua presidentin valtaoikeuksista. Tarja Halonen on presidenttinä osoittanut pätevyytensä ja vasemmisto voi olla todella tyytyväinen nykytilanteeseen. Olin itse Tarja Halosen ensimmäisessä kampanjassa Espoon kansalaisvaltuuskunnan johdossa, ja hänen presidenttiaikanansa olen iloinnut erityisesti siitä, että hän on onnistunut vakuuttamaan kansan laajalti osaamisellaan. Halosen menestys on johtanut koko presidentti-instituution arvostuksen nousuun.

Vasemmiston näkemys tuntuu nykykeskustelussa olevan aika laajalti, että presidentin nykyinen asema tulee säilyttää. Kun kuitenkin pitkässä juoksussa olemme olleet parlamentaarisen vallan kasvattamisen puolella, tulee väistämättä mieleen vaikuttaako presidentin henkilö kantaan - siitä huolimatta, etteivät nyt käsiteltävät perustuslain muutokset vielä nykyistä presidenttiä koskekaan. Jos tulevaisuudessa presidenttinä istuisi kansansuosikki Timo Soini, Alexander Stubb tai Paavo Väyrynen, olisiko tarkastelukulma toisenlainen?

On totta, että etenkin ulkopolitiikka on muuttunut EU:n myötä aiempaa hallitusvetoisemmaksi. Hallitukset ovat kuitenkin riippuvaisia eduskunnan luottamuksesta. Tietenkin hallituspuolueiden kansanedustajia sitoo ryhmäkuri ja voimakas lojaalius hallitusta kohtaan, tästä myös meillä Vasemmistoliitossa on kipeääkin kokemusta. Kuitenkin kansan vaaleilla valitseman eduskunnan tuki on hallituksen toiminnan edellytys.

Vaikka tällä hetkellä yhteistoiminta presidentin ja hallituksen kesken toimiikin hyvin, emme voi tietää, kuinka hyvä tasapaino heidän välillään tulevaisuudessa vallitsee. Se riippuu tulevien presidenttien henkilöistä ja poliittisista valtasuhteista.

Vasemmistoliiton pitkän linjan tavoite on ollut parlamentaarisen vallan kasvattaminen. Presidentin valtaoikeuksien kaventamista onkin pohdittava pitkällä tähtäimellä. Hyvin toimiva nykytilanne ja mieluisa ja osaava presidentti houkuttavat valtaoikeuksien pitämiseen ennallaan, mutta on myös rohjettava pohtia tulevaisuuden mahdollisia polkuja ja sitä, pitäisikö parlamentarismia vahvistaa määrätietoisesti edelleen.

Kreikkaa

Perjantai 14.5.2010 klo 14:53 - Kari Uotila

Keskiviikkona käytiin 12 tunnin keskustelu Kreikasta. Markkinavoimien hyökkäysten taustalla ovat toki heikot kansantaloudet, mutta tällaisten tilaisuuksien hyväksikäytön takana on ahne, voitontavoitteluun perustuva kvartaalitalous. Liian vapaana ja säätelemättömänä mellastava raha- ja valuuttamarkkinatoiminta - vapaiden kettujen mellastus vapaassa kanatarhassa.

Tämä on syy, jonka vuoksi tällaisia torjuntaoperaatioita joudutaan tekemään. Pitäisi miettiä, millä tavalla tähän voitaisiin puuttua. Tarvitaan oikeudenmukaisempi kansainvälinen talousjärjestelmä, enemmän sääntelyä ja reilua peliä taloudenpitoon. Ellei kansainvälinen yhteisö pysty myös tähän puoleen kiinnittämään huomiota, niin hyökkäykset tulevat varmasti jatkumaan ja tällaisia paketteja joudutaan rakentelemaan enemmän tai vähemmän paniikissa tulevaisuudessakin.

Vasemmistoliitto on halunnut kiinnittää huomiota myös näihin perussyihin ja -syyllisiin, ei vain seurauksien torjuntaan. Kun Suomikin nyt sitoutuu miljardiluokan vastuisiin, kansallisen liikkumavaran tulevaan pienenemiseen ja EU:n liittovaltiokehitykseen ilman, että pankkeja, luototuslaitoksia ja muita syyllisiä oikeasti laitetaan vastuuseen, on aivan perusteltua vastustaa Kreikan tukipakettia.

 

 

Valtuustokuulumisia

Torstai 19.11.2009 klo 10:36 - Kari Uotila

Budjettineuvottelujen keskellä pidetyssä valtuuston kokouksessa 16.11. ei kummempaa jännitystä ollut. Eniten keskustelua aiheutti Westendinportin kaava ja sen tuoma kylpylä ja "pilvenpiirtäjähotelli" Länsiväylän kylkeen uimarannan viereen. Vasemmistoliiton ryhmänä minä ja Kalevi Kivistö vastustimme kaavaa maisemaan huonosti sopivan tornin vuoksi. Korkeita rakennuksia vastaan meillä ei ole mitään silloin kun ne eivät täysin poikkea ympäröivästä maisemasta. Keilaniemeen voi tulla aivan hyvin uusia torneja vanhojen lisäksi, muttei mielestämme Westendin uimarannalle. Moni muukin oli kriittinen ja kaava äänestettiinkin pöydälle.

Järvenperä-Kulloonmäki –asemakaavan yhteydessä kannoimme huolta siitä, että julkisiin palveluihin tarkoitettuja y-tontteja muutetaan usein muuhun tarkoitukseen. On varmistettava, ettei palvelupisteiden järjestäminen jatkossa saa kaatua puuttuviin tontteihin.

Päivähoidon siirtyessä sivistystoimeen käsiteltiin siirron aiheuttamat johtosääntömuutokset. Kannatimme SDP:n tekemää muutosta, jolla ainakin siirtymävaiheen ajaksi suomenkielisen opetuslautakunnan alaisuuteen perustetaan varhaiskasvatusjaosto. On tärkeää, että päivähoidon kokonaisuutta arvioi oma luottamuselin. Kalevi kysyi, miksi päivähoitohenkilökunnan hallinnollisesta asemasta ei päätetä johtosääntömuutoksella valtuustossa vaan kaupunginhallituksen päätöksellä.  Ratkaisu vaikuttaa siihen, mikä alan tes:iä alalla sovelletaan ja siten suoraan esikoulunopettajien palkkaukseen. Vastausta tai kannatusta emme kuitenkaan saaneet.

Neuvola- ja kouluterveydenhuollon ongelmiin ja riittämättömään panostukseen kiinnitimme huomiota asiaa koskevan valtuustokysymyksen kohdalla. Muilta osin valtuustoilta oli varsin leppoisa ja päättyikin poikkeuksellisen varhain jo klo 19.30.

Isyyslakialoite puhutti

Perjantai 25.9.2009 klo 15:32 - Kari Uotila

Tällä viikolla käytiin lähetekeskustelu isyyslakialoitteestani. Ilokseni useat kansanedustajat osallistuivat keskusteluun, ja lakialoite sai heiltä vahvan tuen. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Janina Anderssoniin vedottiin lujasti, jotta hän kaikin keinoin pyrkisi vaikuttamaan siihen, että aloite todella käsitellään valiokunnassa. Tässä muutamia lainauksia käydystä keskustelusta:

Juha Hakola: "Lapsen elämä on arvokas, ja hänen identiteettioikeuttaan tulee vaalia. Sen vuoksi lapselle on taattava oikeus tietää biologisesta alkuperästään ja annettava mahdollisuus selvittää ja saada selville omia taustojaan."

Timo Heinonen: "Nykylaki ei siis kohtele tasa-arvoisesti molempia biologisia vanhempia. Mutta itse kuitenkin nostan tähän vähintäänkin yhtä isoksi kysymykseksi rinnalle en vain isän oikeudet vaan ennen muuta lapsen oikeuden, lapsen oikeuden tietää, kuka on hänen isänsä, kuka on hänen äitinsä, ja tämä on minun mielestäni hyvin keskeinen kysymys tässä aloitteessa."

Merja Kyllönen: "Sanotaan näin, että isän tytölle tämä lakialoite on kirjaimellisesti kaivautunut ihon alle." "Haluan olla vaikuttamassa lainsäädännön muutoksin siihen, että jokaisella lapsella on oikeus omaan isään, omiin vanhempiin. Se ei ole kyllä pois keneltäkään."

Jukka Mäkelä: "Mikael Jämsänen on toiminut juuri niin kuin miehen odotetaan toimivan: hän on ollut mukana lapsensa elämässä heti alusta alkaen, itse asiassa jo ennen sitä. On huutava vääryys, että hänellä ei ole mahdollisuutta osoittaa isyyttänsä ja olla läsnä oman lapsensa elämässä."

Jari Larikka: "Kuten tässä on hyvin käyty läpi, tässä ei halua puuttua sosiaalisen vanhemman asemaan, enkä oikeastaan näe mitään, miksi tätä lakialoitetta ei voitaisi viedä hyvässä hengessä eteenpäin mahdollisimman nopeasti."

Reijo Paajanen: "Maailma on kuitenkin muuttunut ja samalla perinteiset perhekäsitykset. Isän ja äidin roolit sekä lasten kasvuympäristöt ovat kehittyneet ja mukautuneet uuteen suuntaan. Nykyinen isyyslaki ei enää ole ajan tasalla ja asettaa miehet ja naiset epätasa-arvoiseen asemaan."

Lyly Rajala: "Ihmettelen myöskin, mitähän työryhmiä tähän tarvitaan. Tämä on niin selkeää pässinlihaa, että tähän ei tarvitse oikeusministeriössä mitään työryhmiä, kun lyödään eteenpäin vaan."

Antti Vuolanne: "Lasta koskevissa asioissa voidaan lähteä yhdestä ehdottomasti tärkeimmästä oikeusperiaatteesta, joka on se, että lapsen etu tulee ykköseksi. Nyt ei voida kuitenkaan osoittaa, että lapsen edun mukaista aina ja joka paikassa kategorisesti olisi se, että isyys jää selvittämättä. Siksi olen itse laittanut allekirjoitukseni tähän ed. Uotilan loistavaan aloitteeseen."

Päivi Räsänen: "Niin tärkeää kuin isyyden sosiaalinen ulottuvuus onkin, niin todellakin elämästä tiedämme ja kokemuksesta tiedämme, että lapselle on tärkeää myös tietää nämä omat biologiset juurensa, ja sen vuoksi olisi todellakin tärkeää, että tätä lapsen oikeutta nimenomaan biologiseen isään ja samalla biologisten isien oikeuksia vahvistettaisiin."

Janina Andersson: "On myös todella hieno asia, että isät taistelevat oikeudestaan saada olla isiä, jopa oikeudestaan saada maksaa siitä isyydestään, vaikka eivät saisikaan asua sen lapsensa kanssa."

Markus Mustajärvi: "Ed. Uotilan lakialoite on ajankohtainen, puhutteleva, periaatteellisiin kysymyksiin puuttuva ja käsittelee todellista ongelmaa. Vastustusta tällä lakialoitteella ei näytä olevan."

Erkki Pulliainen: "On aika jännittävää pelkästään tämän lakialoitteen tekstin perusteella todeta, että eduskunta on käsitellyt isyyslakia vuosina 1975, 1980 ja 2006, joissa jokaisessa tilanteessa olisi ollut mahdollisuus tehdä tämä korjaus. Pykälä on niin sanotusti ollut auki. Mutta kuitenkin juuri se keskustelu niin hyvin perusteltuna, kuin tässä olemme kuulleet tämän illan aikana, on tullut eräällä tavalla uuteen sosiaaliseen tilaukseen, vaikka ei olekaan kysymys sosiaalisesta vanhemmuudesta vaan biologisesta vanhemmuudesta, sen tunnistamisesta ja tunnustamisesta."

Ville Niinistö: "Jos haluamme, että isän asemaa vahvistetaan perheessä, isät osallistuvat enemmän lastenhoitoon, niin silloin isillä pitää olla myös isyyslakiasioissa aikaisempaa laajemmat oikeudet. Ajatus siitä, että äidillä on mahdollisuus, naisella on näin laaja mahdollisuus, yksinoikeus arvioida sitä, kuka on lapsen isä, ei ole enää tästä maailmasta."

Markku Pakkanen: "Ed. Uotilan kertoma tositarina osoittaa karulla tavalla, että meidän on muutettava lainsäädäntöä isyyttä kunnioittavampaan suuntaan, koska selvästikään pelkästään sosiaalitoimea ohjeistamalla tähän ei päästä."

Juha Mieto: "Tänä päivänä isille lapset ovat vähintään yhtä rakkaita ku äiriille, ja sen takia ku elämme täällä Suomessa rakkaassa isänmaassa, ehkä me ollahan tasa-arvoisimmasta päästä kaikesta huolimatta maailman maista, niin senkia takia on hyvä, jotta isät ja äidit tulevat samalle viivalle."

Merja Kuusisto: "Tämä on huutava vääryys, se on korjattava mahdollisimman nopeasti. Toivottavasti tämä salissa käyty keskustelu kaataa byrokratian esteitä ja lakialoite käsitellään pikaisesti. Nyt tarvitaan sitä paljon puhuttua lähimmäisenrakkautta."

Katja Taimela: "Pidän erittäin tärkeänä, että lainsäädäntöä sopeutetaan nykyperheiden tarpeiden mukaiseksi. On täysin kestämätöntä tämä tilanne, että lain kirjain tulee estämään lapsen ja vanhempien perusoikeuksia."

Olen todella kiitollinen salissa saamastani tuesta. Tahtoa lapsen ja isien oikeuksien parantamiseen löytyi myös lakivaliokunnassa, joka päätti tänään ottaa aloitteen käsiteltäväksi ja pyytää siitä oikeusministeriöltä lausunto.

Ensimmäinen istuntoviikko flunssan kourissa

Perjantai 11.9.2009 klo 10:54

Toivottavasti, ja ainakin oireiden voimakkuuden perusteella, tavallinen eikä sikaflunssa iski tietysti juuri istuntokauden alkuun. Maanantaina jaksoin hyvin vielä Espoon valtuustossa puolille öin, mutta tiistaina oli jo otettava rauhallisemmin. Onneksi ensimmäisellä viikolla ei täysistuntojen ohella vielä paljon valiokunnat kokoonnu. Valokuntatyöt lisääntyvät, kun perjantaina aloitan lakivaliokunnassa uutena jäsenenä. Se on työllistävä, mutta myös mielenkiintoinen uusi haaste. Voi olla, että oma lakialoitteeni isyyslain muuttamisesta saadaan myös valiokunnan käsittelyyn.

Viikon uutinen oli raportti vanhushoidon kehnosta tilasta. Vasemmistoliitto on vaatinut jo pitkään vanhuspalvelulakia turvaamaan vanhuksille inhimilliset ja laadukkaat palvelut. Toivottavasti hallitus vihdoinkin ryhtyy käytännön toimiin häpeällisen tilanteen korjaamiseksi. Välikysymys aiheesta on todella paikallaan.

Toinen viikon puheenaihe on ollut verotuksen uudistamista pohtivan työryhmän ehdotukset. Asuntolainojen verovähennysoikeus kuumentaa taas tunteita, kuten aina kun sen perusteita on kyseenalaistettu. Vaikea on varmasti vähennysoikeuteen puuttua, mutta toisaalta myös vuokralla asuvat voisivat kyllä perustellusti vaatia vähennysoikeutta itselleen. Hehän maksavat omistusasunnon ostajien tapaan kaikki pääomakustannukset asuntojen rakentamisesta ja korjaamisesta ilman, että saavat siitä verohelpotusta. Toinen kysymys on miten tuet vaikuttavat asuntojen ja vuokrien hintatasoon? Mahdollista on, että tuki jää näennäiseksi, kun vastaavasti asuntojen hintatasoa hinataan ylemmäs. Hintojen nousu vie hyödyn asuntovelalliselta, yhteiskunta menettää verotulot, ja ainoina voittajina porskuttavat asuntoja rakentavat ja myyvät tahot.

Suuri valiokunta helteessä

Keskiviikko 24.6.2009 klo 14:41 - Kari Uotila

Valtaosan edustajista nauttiessa kesän ensimmäisistä hellepäivistä vapaalla tenttasi Suuri valiokunta kokouksessaan pääministeriä EU-huippukokouksen annista. Vaalirahasotkujen keskellä Vanhanen pystyi yllättävän hyvin analysoimaan Tsekin puheenjohtajakauden antia.

Barroson jatko komission puheenjohtajana sai Eurooppa-neuvoston yksimielisen tuen. Hieman ajateltiin etukäteen Suomen linjasta äänestyttää demareiden kanssa, mutta annettiin sitten porvareiden intoilla rauhassa.

Irlanti sai puristettua omia ehtojaan Lissabonin sopimukseen sen läpimenon varmistamiseksi uusittavassa kansanäänestyksessä. Pääministeri lupasi valiokunnan pyynnöstä toimittaa eduskunnalle tarkan selvityksen Irlannille annettujen takeiden juridisista puolista. Lissabonin sopimuksen tulevaisuudesta ja EU-päämiesten tekemien päätösten voimaantulosta sekä oikeudellisesta sitovuudesta käytiin vilkasta keskustelua.

Irlanti ja Tanska ovat osoittaneet, että "änkyröimällä" voi saada myös tuloksia. Suomen linjahan on perinteisesti ollut tuo paljonpuhuttu "paavillisempi kuin paavi itse". Hyvä tulos oli, että Suomi sai torjuttua 2 miljardin lisälaskun syntymisen IMF:n lainoituksen osalta.

Tsekin puheenjohtajakauden paras ja lähes ainoa saavutus lienee talouslaman hoitoon liittyvän pankkivalvonnan tehostaminen. Ruotsille jää sitten talouskurimuksen jatkohoitoa riittämiin. Talouden ja finanssivalvonnan lisäksi päivän kokouksessa käsiteltiin mm. laitonta maahanmuuttoa.

3.7. Suuri valiokunta kokoontuu jälleen evästämään hallitusta näihin haasteisiin ja tuleviin ministerineuvostojen kokouksiin, ja tuolloin käsittelemme mm. EU:n Itämeri-strategiaa.

 

PS. Ottamatta kantaa muiden ryhmien osallistumisaktiivisuuteen hellepäivän kokouksessa voin todeta, että Vasemmistoliiton ryhmä oli varajäseniä myöten 100-prosenttisesti paikalla.

Ennakkoon vai vasta vaalipäivänä?

Perjantai 29.5.2009 klo 10:55 - Kari Uotila

Meillä monilla on piintyneet tapamme ja periaatteemme myös äänestämisen suhteen. Alkanut EU-vaalien ennakkoäänestys on ollut vilkkaampaa kuin edellisissä vaaleissa. Mahtaakohan olla, että yhä useammat haluavat hoitaa asian etukäteen pois päiväjärjestyksestä?

Itse kuulun niihin, jotka pitävät vähän pyhänä asiana äänestää varsinaisena vaalipäivänä. Poikkeuksen teki kyllä viime vaalit. Silloin äänestin Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa ennakkoon. Eduskunnan ihmisoikeusryhmän matka sattui juuri vaalien aikaan, eikä muuta mahdollisuutta ollut. Tällä kertaa äänestän taas varsinaisena vaalipäivänä 7.6. On jotenkin juhlallista mennä tutulle koululle vaalitoimikunnan eteen, jossa itsekin olen monesti ollut jäsenenä.

Hyviä ehdokkaita Vasemmistoliitolla riittää. Itse olen pyrkinyt entisenä telakkaduunarina ja TUL:n varapuheenjohtajana tekemään töitä erityisesti rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan ja TUL:n kehittämisjohtaja Sari Virran valinnan eteen. Toki olen mahdollisuuksien mukaan tukenut myös muita hienoja ehdokkaitamme.

Tärkeintä on että väki lähtee liikkeelle ja äänestää. Tapamme ja periaatteemme mukaisesti joko ennakkoon tai vasta vaalipäivänä. Ääni Vasemmistoliiton ehdokkaalle on ääni oikeudenmukaisemman ja sosiaalisemman Euroopan puolesta.

Tuleeko "Rukan lumilta" eläkeiän nosto vai hallituksen mahalasku?

Perjantai 6.3.2009 klo 10:56 - Kari Uotila

Tiedän, miten juoksu- ja hiihtolenkillä ajatus lentää ja luovuus kukkii. Usein juostessani Espoon Olarista eduskuntaan hahmottelen mielessäni ideoita ja puheenvuoroja, ja ajatus tosiaan kulkee juoksuaskelten mukana.

Joku aivan ihmeellinen hiihtolenkki on täytynyt kuitenkin olla pääministeri Vanhasella Rukalla menossa, sillä hän luovuuden puuskassaan keksi aivan älyttömän idean, eläkeiän noston. Idean, joka on tutkimuksissa ja asiantuntijalausunnoissa todettu aivan tehottomaksi lääkkeeksi tautiin, johon Vanhanen sitä tarjoaa, eli aikaisen eläköitymisen vähentämiseen.

Aiemmin sovitulla kannustavalla eläkeuudistuksella on jo saatu varsinkin yli 50-vuotiaiden eläköitymishaluja rajusti vähenemään ja eläköitymisikää nousemaan. Vanhasen pakkolailla sen sijaan on aivan päinvastainen vaikutus. Toteutuessaan se johtaisi joukkopakoon eläkkeelle.  

Elleivät Vanhanen ja hallituksensa nyt niele ylpeyttään ja peru ehdotustaan, voivat seuraukset olla yhteiskuntarauhan ja Suomen tilanteen kannalta vakavat. Vanhasen hallituksen mahalasku on paljon vähemmän vahingollinen kuin hölmöstä ehdotuksesta kiinni pitäminen.