Saksan sairas kilpailukyky

Perjantai 20.1.2012 klo 14:38 - Kari Uotila

Valtiovarainvaliokunnan ryhmävastaavat ja puheenjohtajisto käsitteli Euroopan ja Saksan taloustilannetta tällä viikolla kahden päivän ajan Berliinissä. Tapasimme edustuston väen lisäksi Saksan pankin, valtiovarainministeriön, tutkimuslaitoksen, kauppakamarin ja parlamentin valtionvarainvaliokuntaa.

Euroopan talouskriisin yksi syy on jäsenmaiden erilainen talouskehitys ja kilpailukyky. Tähän kiinnitettiin liian vähän huomiota euroaluetta perustettaessa. Vaikka väite voi tuntua oudolta niin tänä päivänä Saksan liian hyvä kilpailukyky on ongelma, koska kaikki joutuvat toimimaan yhteisen valuuttakurssin oloissa ja valuuttakurssi on nyt liian korkea keskimäärin ja varsinkin heikomman kilpailukyvyn maille.

Tällä vuosituhannella Kreikan nimellispalkat ovat kohonneet noin 60 %, Italian 40 %, mutta Saksan vain 22 %. Suomessa palkkataso on kokonaisuudessa noussut keskimäärin 3,8 % vuodessa, joten se tekee vuosituhannella myös tuon noin 40 %. Vertailua muihin maihin tosin vaikeuttaa käytettävien palkkakäsitteiden erot. Suomen luvuissa on sopimuskorotukset, liukumat ja rakennemuutoksista tuleva kehitys. Suomen tuottavuus on tosin noussut paljon enemmän kuin Italiassa ja varsinkin Kreikassa, mutta palkkajäähdytyksen takia Saksan kilpailukyky lienee kyllä parantunut myös suhteessa Suomeen.

Saksan hitaan palkkakehityksen takana on matalapalkka-alojen ja työpaikkojen synnyttäminen ja työntekijöiden suostuminen joillakin työpaikoilla palkkojen alennuksiin, kun samalla heille on luvattu, ettei ketään irtisanota viiteen vuoteen. Monet palkat ovat tosi pieniä ja niitä on täydennettävä sosiaaliturvalla. Ihmisten toimeentulo-ongelmien lisäksi tilanne on muuttumassa ongelmaksi myös maan taloudelle. Kotimainen kysyntä hiipuu ja sitä kautta talouskehitys ja työllisyys. Lisäksi koko Euroalue kärsii näin epätahtisesta kehityksestä.

Keskusteluissa kävi ilmi, että tutkimuslaitokset ja myös poliitikot ovat havainneet ongelman ja tänä vuonna todennäköisesti palkkanyörejä löysennetään. Kehotin entisenä pääluottamusmiehenä Saksan parlamentissa heitä pistämään palkkakehitykseen vauhtia ja ainakin sosialidemokraattien ja vasemmistopuolueen puolelta tunnuttiin olevan samaa mieltä. Se, että työmies ja nainen saavat lisää palkkaa, ei siis ole välttämättä ongelma vaan voi olla myös mahdollisuus myönteisen talouskehityksen aikaansaamiseksi niin Suomessa, Saksassa, kuin koko Euroopassakin.