Harmaa talous paisuu

Torstai 29.4.2010 klo 16:19 - Kari Uotila

Viime lauantaina puhuin Helsingin Sosiaalifoorumissa harmaasta taloudesta ja aion puhua siitä myös vappupuheessani Kirkkonummella ja Espoon Kivenlahdessa. Aihetta nimittäin on. Poliisin tietoon tulee vuosittain 1600 merkittävää talousrikosasiaa. Yhä useammin niihin liittyy järjestäytynyt rikollisuus, koska talousrikoksissa kiinni jäämisen riski ja rangaistukset ovat pieniä, mutta voitot suuria. Monien satojen tuhansien veropetoksista voi selvitä muutaman tonnin sakoilla.  Ennaltaehkäisevä vaikutus saadaan vain riittävillä rangaistuksilla ja riittävän suurella kiinnijäämisriskillä, siksi rangaistuksia on kovennettava.

Yhteiskunnalta jää harmaan talouden vuoksi saamatta miljardien edestä verotuloja, eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuja. Lisäksi harmaa talous vääristää kilpailua, kun pimeät yrittäjät painavat hinnat alas ja saavat urakat rehellisten yrittäjien jäädessä nuolemaan näppejään. Samalla yhteiskuntamoraali rapistuu, ja jos pimeä työ ja vippaskonstit saavat vähitellen hiljaisen hyväksynnän, menetetään mahdollisuus pohjoismaisen hyvinvointimallin ylläpitämiseen.

Harmaan talouden torjunta tuo siihen kohdistetut rahat takaisin korkojen kanssa. Lisäpanostuksella saataisiin enemmän väärinkäytöksiä päivänvaloon, tutkinta- ja oikeusprosesseja lyhyemmiksi ja ennen kaikkea perittyä rikoshyötyä takaisin yhteiskunnalle. Tämä edellyttää rahaa, mutta myös viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä. Esimerkiksi Ruotsissa laajemmilla valtuuksilla saatiin vuosina 2006–2009 kierrettyjä veroja näkyviin 260 miljoonan euron verran. Toivottavasti hyvistä kokemuksista otetaan oppia meilläkin.