Ajankohtaiskeskustelussa Itämeren kaasuputkesta torstaina tuli esiin vanhoja piintyneitä epäluuloja Venäjää kohtaan. Joissakin puheissa kuulsi vanha sanonta, että ryssä on ryssä, vaikka kaasuputkea laskiessa.

Itämeren kaasuputki, joka yhdistää Venäjän ja Euroopan entistä tiiviimpään energiayhteistyöhön on sekä ympäristön että turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Maakaasulla voidaan korvata hiilen ja ruskohiilen käyttöä ja näin vähentää yli 50% hiilidioksidipäästöjä ja torjua näin ilmastomuutosta. Mikäli taas kaasu tuotaisiin n. 600:lla suurella LNG-tankkerilla Suomenlahtea pitkin, se olisi paljon suurempi ympäristö- ja turvallisuusriski, kuin putki meren pohjassa. Myös maitse johdettu putki olisi ympäristön kannalta enemmän rasittava.

Putken vaikutukset herkän Itämeren pohjaan ja siellä oleviin saasteisiin, ammuksiin, hylkyihin ja muihin riskeihin on toki hoidettava täydellisellä huolellisuudella. Yhtiön sadalla miljoonalla eurolla tekemät selvitykset ovat kyllä mielestäni perusteellisia. Putken linjausta on muutettu ja laskuteknologiaa vaihdettu vaikutusten vähentämiseksi. Perinteistä ruoppausta tai räjäytyksiä ei tehdä ollenkaan.

Laaja-alaisen turvallisuuden kannalta on tärkeää sitoa Eurooppa ja Venäjä kiinteään yhteistyöhön. Taloudellinen yhteistyöhän on ollut koko Euroopan yhdentymisen peruslinjaus jo hiili- ja teräsunionin perustamisesta alkaen. Talousyhteistyö tuo myös turvallisuutta Suomelle unionin jäsenenä.

On väitetty, ettei Suomi hyödy putkesta mitään. Näin ei asia ole. Jo nyt 250 työntekijää on työllistynyt kotkan satamassa. Näin tulee käymään myös Hangossa. Lisäksi kuljetukset ja muu logistiikka tarjoaa työpaikkoja myös Suomeen.

Suurin taloudellinen etu tulee kuitenkin siitä, että putki mahdollistaa talouden kasvua niin Venäjällä kuin Suomessakin. Eurooppa saa halvempaa kaasua, kuin esimerkiksi epävakaasta Lähi-idästä tai toiseksi suurimmasta maakaasun tuottajasta Iranista. Suomen hyöty on, että keskeiset vientimaamme, kuten Saksa, saa talouteensa vauhtia ja pitkäjänteisyyttä energiahuoltoonsa.

EU:ssa väiteltiin pitkään unionin elvytyspaketista. Vihdoin saatiin aikaan 5 miljardin elvytyspaketti. Kaasuputki on 7,4 miljardin investointi. Euroopan talouden elvytysmielessä se on aikamoinen yksittäinen tekijä.