Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedote 14.12.11

Julkaistavissa klo 12

Kari Uotila:

Lama torjutaan elvyttämällä 

Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja, kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila sanoo, että valtiontaloutta tasapainotettaessa oikea ajoitus on avainasemassa. – Paniikkijarrun painaminen taantuman uhatessa olisi myrkkyä Suomen taloudelle. Pikaleikkausten aika ei ole nyt.

Valtion lisävelkaantuminen ei ole syy Uotilan mukaan jättää elvyttämättä, päinvastoin. – Asuntoihin, liikenteen sujumiseen ja ympäristönsuojeluun kohdistuvalla elvyttämisellä torjumme lamaa ja luomme kestävää talouden pohjaa tulevaisuudelle. Talouskasvua tukevia investointeja on tehtävä vaikka velkarahalla. On pidettävä pyörät pyörimässä, se on koko Euroopan etu.

Uotilan mielestä maaliskuun kehysriihessä on tehtävä elvyttämispäätöksiä ja tarkasteltava kaikkia vaihtoehtoja – säästökohteita, verotulojen lisäämismahdollisuuksia ja rakenteellisia uudistuksia, jotta talous saadaan tasapainoon. Yksi keino on veropohjan tiivistäminen. – Kun lääkärikeskus maksaa lähes 40 miljoonan euron voitostaan Suomeen veroa vaivaiset 360 000 euroa, on jotain tehtävä.

– Kehysriihessä tulemme joka tapauksessa pitämään kiinni Vasemmistolle keskeisistä hallitusohjelman linjauksista: tuloerojen kaventamisesta, köyhyyden vähentämisestä ja oikeudenmukaisesta verotuksesta, Uotila painottaa.

Koko puhe luettavissa klo 12 jälkeen osoitteessa www.vasemmisto.fi

Lisätietoja: Kari Uotila 050 512 3031

TIEDOTE

Julkaisuvapaa to 27.10.2011 klo 15.30

Kari  Uotila

Eduskunnan miesverkoston pj.

Pojilla tasa-arvo-ongelmia koulussa

Pojat kohtaavat koulussa konkreettisia tasa-arvo-ongelmia ja he kärsivät stereotypioista ja sukupuoleen perustuvasta luokittelusta. Pojat viihtyvät koulussa tyttöjä huonommin ja heidän koulumenestyksensä on tyttöjä heikompaa. Heikomman koulumenestyksen syynä pidetään usein poikien tyttöjä hitaampaa kehittymistä. Nämä kehityserot pitäisi nähdä haasteena ja muuttaa opetusta niin, että pojatkin viihtyisivät ja oppisivat paremmin koulussa.

Poikien ja tyttöjen älykkyys ei ole erilaista, mutta heidän lahjakkuusprofiilinsa on erilainen. Tytöt ovat kielellisesti lahjakkaampia, ja nykykoulun oppiaineet ja opetusmenetelmät suosivat nimenomaan kielellistä lahjakkuutta. Pojat oppivat helpommin toiminnan ja tekemisen kautta. Siksi on tärkeää, että kouluissa on tulevaisuudessakin mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita. Myös muissa aineissa opetusta on kehitettävä toiminnallisemmaksi.

Suomen menestys PISA -tutkimuksissa on tehnyt meistä koulutuksen mallimaan. Tarkemmin katsottuna tulokset paljastavat kuitenkin myös vakavia haasteita omalle koulujärjestelmällemme. Vuoden 2009 PISA –tutkimuksen mukaan Suomi on kolmanneksi paras maa lukemisessa, mutta Suomessa poikien ja tyttöjen väliset erot ovat OECD-maiden suurimmat.

Pojat ovat tyttöjä suuremmassa syrjäytymisvaarassa ja enemmistö koulupudokkaista on poikia. Varhainen puuttuminen poikien syrjäytymiseen jo koulussa on kaikkien etu. Hyvä, tasa-arvoinen koulu on yksi tehokkaimmista keinoista estää lasten ja nuorten ajautuminen ongelmiin. Siksi kasvatusalan ammattilaisten sukupuolitietoisuutta on lisättävä ja koulua on kehitettävä vastaamaan nykyistä paremmin pojille ominaisiin tarpeisiin.

Eduskunnan miesverkoston pj. Uotila puhui TANEn järjestämässä Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa –seminaarissa Säätytalolla. Uotila on myös TANEn jäsen sekä Vasemmistoliiton miespoliittisen työryhmän vetäjä.

Lisätietoja: Kari Uotila 050 512 3031

TIEDOTE

Vapaa julkaistavaksi su 16.10.2011

TUL haluaa olla aktiivisesti mukana liikuntajärjestelmän kehittämisessä

Suomalainen liikuntajärjestelmä on murroksessa ja järjestökenttää ollaan uudistamassa. Työväen Urheiluliitto tukee SLU:n luonnostelemaa linjaa strategisista valinnoista, joita käsitellään SLU:n syyskokouksessa marraskuussa ja haluaa olla aktiivisesti mukaan rakenneuudistuksessa.

SLU-yhteisö on asettanut tavoitteekseen, että Suomi olisi maailma liikkuvin urheilukansa vuoteen 2020 mennessä. SLU on keskittämässä jäsenjärjestöjensä yhteistyötä vision toteuttamiseksi viiden kohdan ympärille. Toimenpiteitä keskitetään siihen, että vaikutetaan vanhempien liikuntatietoisuuteen ja liikuntakäyttäytymiseen, tuodaan jokaiseen koulupäivään tunti liikuntaa, kehitetään seuratoiminnan laatua, tuetaan urheilijan polkua niin, että lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheen ratkaisut tehdään harkiten sekä parannetaan liikkumisen ja urheilemisen edellytyksiä ja olosuhteita.

TUL:n puheenjohtajat ovat yksimielisiä siitä, että TUL voi hyvin sitoutua tähän viiden kohdan listaan, sillä valitut kokonaisuudet ovat kattavat. TUL haluaa olla mukana rakenneuudistuksessa ja osallistua muutoksen tekemiseen yhdessä alusta lähtien. Järjestöjen oma rooli korostuu uudistuksen tekemisessä. Tällä kertaa ei tehdä muualta ohjattuna, vaan järjestöjen kesken päättäen. Liikkeellä on oma arvopohjansa ja tehtävänsä, jota kunnioittaen otetaan yhteiseen pöytään yhteisesti sovittavia asioita. Yhteispeliä toivotaan myös muilta järjestöiltä. Itsenäisten kansalaisjärjestöjen päätöksentekojärjestelmät vaativat aikaa, joten sen vuoksi aikataulun tulee olla riittävä. TUL on erityisen mielissään siitä, että rakenneuudistus on edennyt nimenomaan työnjako- ja sopimusmalliseksi toimijoita kuunnellen. 

Suomen Työväen Urheiluliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero puhuu viikonloppuna Pihlavan Työväen Urheilijoiden 80-vuotisjuhlassa Yyterissä ja TUL:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kari Uotila puhuu Ykspihlajan Reiman 90-vuotisjuhlassa Kokkolassa.

Lisätietoja:

Sirpa Paatero 050 512 1602

Kari Uotila 050 512 3031

TIEDOTE                                            Helsinki 14.4.2011

Vahva sähköinen tunnistaminen nostaa turhaan kansalaisaloitteen kynnystä

Kansalaisaloitetyöryhmä jätti tänään mietintönsä oikeusministerille. Työryhmän tehtävänä oli esittää käytännön toteutustapa menettelylle, jolla vähintään 50 000 kansalaista voi tehdä aloitteen määrätyn asian ottamisesta eduskunnan käsiteltäväksi. Työryhmän muuten erinomaiseen kansalaisaloitelakiehdotukseen jäi yksi epäkohta: kannatusilmoituksien nettikeräyksessä on käytettävä vahvaa sähköistä tunnistamista, esimerkiksi pankkitunnuksia. Työryhmän jäsenet, Vihreiden Johanna Sumuvuori ja Vasemmistoliiton Kari Uotila jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

- Kansalaisaloitteen tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tarkoituksen toteutumiseksi kynnys aloitteen kannattamiselle tulee pitää mahdollisimman matalana. Vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimus nostaa turhaan kynnystä aloitteen kannattamiselle, ja toimii näin vastoin kansalaisaloitteen tarkoitusta, painottaa Sumuvuori

Mahdollisimman helppoon tapaan osoittaa kannatus netissä viittasi myös perustuslakivaliokunta. Perustuslain muutosta koskevassa mietinnössään valiokunta korosti sähköisen keräämismahdollisuuden varmistavan, ettei 50 000 kannattajan vaatimus muodostu esteeksi laajaa kannatusta nauttivan aloitteen saamiseksi vireille. Onkin ristiriitaista, että vahvan sähköiseen tunnistuksen vaatimisella halutaan vaikeuttaa kannatuksen osoittamista?

Vahvaa sähköistä tunnistamista perustellaan väärinkäytösten estämisellä. Toisaalta EU:n kansalaisaloitteessa tuen kerääminen verkossa ei edellytä vahvan sähköisen tunnistamisen käyttöä. Ei ole uskottavaa, että väärinkäytökset olisivat EU:n laajuisessa aloitteessa pienempi uhka, kuin Suomen kansallisessa kansalaisaloitteessa. Silti väärinkäytökset katsotaan EU:n kansalaisaloitteessa voitavan ehkäistä muilla keinoin, kuin vahvalla sähköisellä tunnistamisella.

- Myöskään kotimaisessa kansalaisaloitteessa paperisten kannatusilmoitusten keräämisessä ei edellytetä henkilön tunnistamista esimerkiksi henkilötodistusta näyttämällä. Paperisissa kannatusilmoituksissa väärinkäytösten estäminen perustuu ilmoitusten jälkikäteiseen tarkastukseen Väestörekisterikeskuksessa. Saman tarkistusmenettelyn pitäisi riittää myös sähköisissä ilmoituksissa, toteaa Uotila

Käytännössä vahva sähköinen tunnistaminen perustuu tällä hetkellä verkkopankkitunnuksiin. Pankit eivät kuitenkaan katso verkkopankkiasioinnin kuuluvan peruspankkipalveluun.

- Verkkopankkitunnuksia ei välttämättä saa, jos on esimerkiksi maksuhäiriömerkintä. Vahvan sähköisen tunnistamisen vaatiminen luokin eriarvoisuutta, kun osa kansalaisista ei voi täyttää sähköisesti kannatusilmoitusta, toteaa Sumuvuori.

- Sähköinen tunnistaminen on pankeille ja operaattoreille liiketoimintaa ja pankit ja operaattorit veloittavat tunnisteidensa käytöstä. Onko perusteltua yhdistää yksityinen liiketoiminta perustuslaissa taattuihin kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin, kysyy Uotila.

Lisätietoja

Johanna Sumuvuori 050 512 1629

Kari Uotila 050 512 3031

TIEDOTE                                            Helsinki 11.3.2011

Vasemmistoliiton miehet kannattavat 6+6+6 -mallia vanhempainvapaisiin

Vasemmistoliiton miespoliittinen ryhmä

Vasemmistoliiton miespoliittinen työryhmä toistaa vaatimuksensa vanhempainvapaiden 6+6+6 -mallin puolesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vanhempainvapaatyöryhmä luovutti 10.3. ministeri Rehulalle muistionsa. Työryhmässä ei saavutettu yksimielisyyttä vanhempainvapaiden uudistamisesta tai rahoituksesta.

- Nykyistä vanhempainvapaajärjestelmää on muutettava, sillä se ei kannusta isiä pitämään vanhempainvapaita, kansanedustaja ja Miespoliittisen työryhmän puheenjohtaja Kari Uotila sanoo.

Isät käyttävät alle seitsemän prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä. Osuus on hieman alle kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Nykyisellä kehitystahdilla päästään vanhempainvapaiden tasapuoliseen käyttöön noin 200 vuoden kuluttua.

- Suomessa ja muissa Pohjoismaissa saadun kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että isät käyttävät yleisimmin niitä vapaita, jotka ovat nimenomaan kiintiöity isille. Lisäksi isät käyttävät vapaita silloin, jos perhe ne muuten menettäisi, Uotila sanoo.

6+6+6 -malli kannustaa isiä käyttämään nykytilannetta huomattavasti pidempää kuuden kuukauden vapaajaksoa. Itsenäinen hoitojakso takaa parhaiten isän ja lapsen vankan suhteen syntymisen jo silloin, kun lapsi on vauvaiässä. Lapsen ja isän varhainen, vahva suhde parantaisi myös isien asemaa huoltajuuskiistoissa.

Malli myös normalisoisi miesten vanhempainvapaiden käytön, mikä auttaisi tilanteissa, joissa miesten työnantajat suhtautuvat vanhempainvapaiden käyttöön nihkeästi.

Seuraavan hallituksen on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin 6+6+6 -mallin toteuttamiseksi. Kokemusten mukaan isien vanhempainvapaiden käyttö lisääntyisi mallin toteutuessa vähitellen, mikä pitää ottaa huomioon kustannuksia laskettaessa.

- Tämän päivän taloudellinen tilanne ei saa estää tekemästä uudistuksia, joiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä, Uotila painottaa.

Jaettu vanhemmuus parantaa niin miesten kuin naistenkin tasa-arvoa ja takaa lapsen oikeuden kaikkiin vanhempiinsa.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

Miespoliittisen työryhmän puheenjohtaja

EDUSKUNTATIEDOTUS                              Helsinki 8.3.2011

Lakivaliokunta: lapseen kohdistuvia seksuaalirikossäännöksiä ja rangaistusasteikkoja tarkistettava

Lakivaliokunta (LaVM 43/2010 vp – HE 282/2010 vp) ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Yleissopimuksen velvoitteet edellyttävät useita muutoksia ja lisäyksiä rikoslain lapsipornografiaa ja seksuaalirikoksia koskeviin rangaistussäännök­siin. Uusia rangaistussäännöksiä ovat muun muassa lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen.

Samalla lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus korotetaan nel­jään kuukauteen vankeutta ja nuoreen kohdistuvan seksuaalipalvelujen ostamisen enim­mäisrangaistus korotetaan yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Sukupuoliyhteyden sisältävät hyväksikäyttörikok­set katsotaan vastedes lähtökohtaisesti törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Muutosten tarkoitus on korostaa lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttörikosten paheksuttavuutta ja vahingollisuutta.

Lisäksi lastensuojelua koskevia säännöksiä muutetaan. Viranomainen, jolla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus epäillessään lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta, velvoitetaan ilmoittamaan asiasta myös poliisille.

Lakivaliokunnan mietintö: http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/lavm+43/2010

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

Lakivaliokunnan jäsen

Lisätietoja: lakivaliokunnan puheenjohtaja Janina Andersson, 050 511 3040

TIEDOTE                                            Helsinki 4.3.2011

Vanhusten asuminen eriarvoistumassa

Vuokrien vuositilaston julkistustilaisuus

Tuloerojen kasvu ja köyhyyden lisääntyminen näkyy myös lisääntyvän vanhuusväestön asumistason eriytymisessä. Monilla iäkkäillä ihmisillä on mahdollisuudet hyödyntää omaisuuttaan ja riittäviä eläketulojaan asumistasonsa turvaamisessa. He voivat halutessaan muuttaa esimerkiksi pientalosta tai suuresta kerrostalon omistusasunnosta pienempään, paremmin varustettuun ja sijainniltaan parempaan vuokra-asuntoon.

Pienituloisilla eläkeläisillä on erilainen tilanne. Heidän tulonsa mahdollistavat asumisen vain varustetasoltaan ja sijainniltaan huonommissa vuokra-asunnoissa, ja niissäkin kärsivät liian korkeista vuokrista. Pienituloisimmille ei tuo helpotusta edes paljon mainostettu takuueläke, kun sen antama lisätulo vähentää eläkeläisen asumistukea.

Tuottajat näyttävät kyllä kiinnostuneilta rakentamaan hyvätuloisia vanhuksia palvelevia asuntoja. Ne sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien äärellä, niissä on esteettömyys- ja asumismukavuus huomioitu ja lisäksi niissä on mahdollista saada rahalla hyviä palveluja.

Nyt kysytään toimijoiden ja yhteiskunnan vastuuta heikommassa asemassa olevien vanhusten asumisen turvaamisesta. Myös he ansaitsevat ja tarvitsevat turvallisen, kohtuuhintaisen ja asumismukavuudeltaan riittävän asunnon. Tämä on otettava yhdeksi painopisteeksi tulevan hallituksen asuntopolitiikassa.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

Vuokralaiset VKL ry:n vpj.

TIEDOTE                                            Helsinki 15.2.2011

Lapsen vieraannuttamisesta eduskuntakysely– lapsella oikeus molempiin vanhempiin eron jälkeenkin

Eduskunnan miesverkoston pj. Kari Uotila on jättänyt tänään ministerille kirjallisen kysymyksen vieraannuttamisesta. Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, että eron jälkeen lapsen kanssa asuva vanhempi estää tapaamiset ja yhteydenpidon etävanhemman ja lapsen välillä. Tavallisesti vieraannuttamiseen kuuluvat perusteettomat toista vanhempaa koskevat syytökset. Lopulta lapsen suhtautuminen etävanhempaan muuttuu kielteiseksi.

Uotilan mielestä vieraannuttaminen on ihmisoikeusrikkomus. – Lapsella on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oltava mahdollisuus tuntea molemmat vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan, mikäli tämä on mahdollista. – Vieraannuttaminen on käsittämättömän julmaa myös etävanhempaa kohtaan. Voi vain kuvitella, kuinka raskasta elämä on, kun menettää yhteyden omaan lapseensa.

Uotila kysyy ministeriltä mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sosiaalityön ammattilaisten ja tuomioistuinten kouluttamiseksi tunnistamaan vieraannuttaminen ja aikooko hallitus ryhtyä lainsäädännöllisiin toimiin, jotta vieraannuttaminen saadaan estettyä.

Uotila muistuttaa, että vieraannuttaminen vahingoittaa vakavasti lapsen kehitystä. - Vieraannutettujen lasten on todettu kärsivän aikuisiässä huonommasta itsetunnosta, masennuksesta, päihdeongelmista sekä vaikeudesta luottaa ihmisiin. Lapsella on oltava oikeus molempiin vanhempiin eron jälkeenkin.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

Eduskunnan miesverkoston pj.

Kari Uotila puhui vieraannuttamisesta ja esitteli kirjallisen kysymyksensä avoimessa keskustelutilaisuudessa Isyys eron jälkeen Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tiistaina 15.2. 

TIEDOTE                                                 Eduskunta 3.2.2011

Harmaan talouden torjunta irrotettava tuottavuusohjelmasta ja budjettikehyksen kahleesta

Kansanedustaja Kari Uotila (vas) tarjoaa harmaan talouden torjunnan lääkkeiksi sen irrottamista valtion tuottamisohjelmasta ja valtion budjettikehyksestä.

– On käsittämätöntä, että menokehysmenettely estää riittävät lisäpanostukset vaikka ne tulisivat verotuloina ja rikoshyödyn perinnällä takaisin jo saman kehyskauden aikana. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan määrärahojen siirtämistä menokehyksen ulkopuolelle.

– Harmaan talouden torjunta on irrotettava myös tuottavuusohjelmasta. Tuottavuusohjelma tähtää valtion työntekijöiden vähentämiseen. Talousrikollisuuden torjunnassa parannetaan tuottavuutta lisäämällä esimerkiksi tarkastajia työsuojelun vastuualueelle, eikä henkilökuntaa vähentämällä, sanoi Uotila harmaata taloutta käsittelevässä eduskuntakeskustelussa.

Harmaan talouden torjunta on Uotilan mukaan taistelua suomalaisen työntekijän ja rehellisen yrittäjän puolesta. Sen torjuminen on kilpajuoksu, jossa rikolliset tuntuvat olevan aina askeleen edellä keksien uusia konsteja kiertää lakia.

– Tämän juoksun voittaminen edellyttää huomattavasti enemmän tahtoa ja sitoutumista, kuin mitä hallitukselta on löytynyt. Vasemmisto vaatii, että tuleva hallitus torjuu harmaata taloutta tarkastusvaliokunnan esittämällä laajalla toimenpideohjelmalla yksittäisten toimenpiteiden sijaan. Keskeistä on kiinnijäämisriskin lisääminen ja rangaistusten koventaminen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii, että ulkomaalaiset yritykset on velvoitettava perimään lähdevero tai toimittamaan ennakonpidätys, vaikkei yrityksellä ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Myös tilaajavastuulaki on uudistettava siten, että tilaajan vastuu ulottuu koko aliurakoitsijaketjuun. Työntekijöiden oikeuksien ajamiseksi on ammattiyhdistysliikkeelle säädettävä kanneoikeus.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

MIELIPIDEKIRJOITUS        Keski-Uusimaa lehti 12.1.2011

Puolustaako ministeri Vehviläinen Jokelan asemaa?

Liikenneministeri on viime talven lailla kovistelemassa Liikennevirastoa ja VR:ää raideliikenteen ongelmista (HS 4.1.). Junat ovat myöhästelleet, vuoroja on peruttu ja tiedotus on reistaillut. Tällä kertaa ministeri esittää huolensa myös muutamien asemien sulkemissuunnitelmista ja vaatii perusteluja matkustajien palvelujen huonontamiselle.

Ministerin huoli esimerkiksi Jokelan aseman sulkemisesta on aiheellinen. Jokela on ainoa Tuusulan rautatieasema ja sen lipunmyynti palvelee laajasti myös Nurmijärven pohjoisen osan asukkaiden tarpeita. Matkustajat ovat aiheellisesti huolissaan myös liikenteen säilymisen tulevaisuudesta.

Kasvavan Jokelan aseman sulkemisesta kärsivät eniten ne, joilla on vähiten varaa vaihtoehtoihin. Nuoret lapsiperheet, vanhukset ja pienituloiset jätetään pakkaseen värjöttelemään ja odottelemaan usein myöhässä kulkevia junia. Ministeri Vehviläinen on täysin oikeassa siinä, että raidematkustamisen olennainen osa ovat asialliset odotus- ja lipunmyyntitilat.

Huoli ja perustelujen pyytäminen ei kuitenkaan lämmitä, ellei ministeri tosissaan käytä vaikutusvaltaansa ja puolusta Jokelan aseman palveluja. Ministeri on avainasemassa, vaikka kaikkien muidenkin tuki Jokelan aseman säilyttämiselle on tärkeää.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

TIEDOTE                                           Helsinki 21.12.2010

Rauhanaktivistien käännyttämisestä eduskuntakysymys

Kansanedustaja Kari Uotila (vas) on jättänyt tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, joka koskee suomalaisten rauhanaktivistien käännyttämisestä Portugalin rajalla NATO-huippukokouksen aikaan marraskuussa.

Noin 35 antimilitaristin joukko oli bussimatkalla Lissabonissa järjestettyyn NATO:n huippukokouksen vastatapahtumaan, jonka ohjelmaan kuului seminaari, mielenosoitus ja väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta. Matkan järjesti Aseistakieltäytyjäliitto.

Kaikkiaan maahanpääsy estettiin tiedotusvälineissä olleiden tietojen mukaan yli sadalta eri maista tulleilta rauhanaktivistilta.

Ulkoministeri Alexander Stubb kertoi käännytyspäätöksen jälkeen (20.11.) STT:lle antamassaan haastattelussa, että ulkoministeriö selvittää, millä perusteella Portugali esti suomalaisryhmän saapumisen maahan. Uotila kysyy, onko tällainen selvitys tehty ja minkä perusteen Portugali on ilmoittanut maahanpääsyn estämisen syyksi. Hän kysyy myös, mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy käännyttetyjen poistamiseksi Portugalin rajavalvonnan ja Schengenin tietojärjestelmistä, joihin he ovat mahdollisesti päätyneet.

Uotila toteaa käännytyspäätöksen herättävän kysymyksen, miten Euroopan unioni voi uskottavasti vaatia muita maailman maita noudattamaan mielenosoitus- ja kokoontumisvapauden kaltaisia keskeisiä ihmisoikeuksia, jos sen omien jäsenmaiden sietoraja rauhanomaisiin mielenosoituksiin unionin jäsenmaissa on näin matalalla.

Lisätietoja käännytyksestä: Aseistakieltäytyjäliitto ry, 040-8362786

TIEDOTE                                              Hanko 22.11.2010 

Valtion lunastettava työpaikkalupauksensa Hangolle

Valtion lupaukset korvata rannikkopatteriston lopettamisen seurauksena menetettyjä työpaikkoja muilla on edelleen lunastamatta. Päinvastoin valtio karsii edelleen työpaikkoja läänin korkeimmasta työttömyydestä kärsivästä Hangosta. Poliisilaitos ja verotoimisto on siirretty ja työvoimatoimiston palvelua pienennetty. Vaarana on autoverotuksen siirtäminen Tullilta, mikä edelleen veisi valtion työpaikkoja. Hangon tilannetta pohtivassa kriisityöryhmässä onkin valtion edustajien sitouduttava valtion työpaikkojen lisäämiseen Hangossa.

Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää Hangon radan sähköistämistä. Siihen on myös valtiovallan pikaisesti sitouduttava.

Kansanedustaja Kari Uotila vieraili 22.11. Hangossa. Hän vieraili Printallin, Helkama Bican ja Rautaruukin tehtailla, osallistui Koverharin ammattiosaston syyskokoukseen, tapasi kaupunginjohtaja Jouko Mäkisen ja osallistui Hangon Vasemmiston iltatilaisuuteen yhdessä hankolaisen eduskuntavaaliehdokkaan Birgitta Granin kanssa.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

TIEDOTE                                               Eduskunta 18.11.2010 

Vanhempainvapaan 6+6+6 –malli takaa parhaiten tasa-arvon

Kansanedustaja Kari Uotilan mukaan vanhempainvapaauudistuksessa on nopeasti siirryttävä 6+6+6 -malliin. Sen avulla saataisiin naiset parempaan asemaan työelämässä ja vahvistettaisiin isän asemaa kasvattajana.

- Palkkaerojen poistamisesta on turha puhua ennen kuin hallitus kertoo, mitä työryhmävalmistelussa oleva vanhempainvapaauudistus tulee sisältämään, sanoi Uotila.

Vasemmiston aloitteessa 6+6+6 -malliin siirtymisestä myös vanhempainvapaan työnantajille aiheuttamat kustannukset tasataan. 6+6+6 -mallissa vanhempainvapaa koostuu kolmesta reilun 6 kuukauden jaksosta, joista yksi kuuluu äidille, yksi isälle ja yksi voidaan jakaa vanhempien sopimalla tavalla.

- Malli tuo perheille aitoa valinnanvaraa. 6+6+6 -mallista ei saa tinkiä, sillä sen avulla voidaan saada naisten 80 senttiä lähemmäs euroa ja miesten 11 kuukautta lähemmäs täyttä vuotta.

Eduskunnan miesverkoston puheenjohtaja Uotila korosti, että muutoinkin tasa-arvotyössä tarvitaan miesnäkökulman parempaa huomioimista.

- Parhaiten miehet saadaan mukaan tasa-arvotyöhön ottamalla vakavasti myös heidän tasa-arvo-ongelmansa. Hyvä tasa-arvotyö tukee molempien sukupuolten tavoitteita.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

TIEDOTE                                              Helsinki 10.11.2010

Tasa-arvolakiin saatava lisää miesnäkökulmaa

Miehet ja tasa-arvopolitiikka -seminaarissa Helsingissä puhunut Tanen miesjaoston puheenjohtaja Kari Uotila vaatii sekä isyyslain että tasa-arvolain uudistamista. Hänen mukaansa 1970-luvulta peräisin oleva isyyslaki ei vastaa nykypäivää ja se on kokonaisremontin tarpeessa. Tasa-arvolaki tulee puolestaan uudistaa tarkoituspykälästä lähtien. Pykälän mukaan lain tarkoituksena on ”…estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.” – Tasa-arvolain tulee suojata molempia sukupuolia syrjinnältä. Siihen on saatava lisää miesnäkökulmaa, Uotila sanoi.

Uotila nosti esiin myös brittitutkimuksen, jonka mukaan isät, jotka tekevät osuutensa kotitöistä ja viettävät aikaa perheensä kanssa, ovat onnellisempia kuin yksinomaan töihinsä keskittyvät isät. Onnellisuutta lisäsi myös se, että vaimo on kokopäivätöissä ja joutuu siten siirtämään miehelleen osan vastuustaan kodin pyörittämisessä. – Tutkimus on esimerkki siitä, että hyvä tasa-arvotyö tuo hyvää molemmille sukupuolille. Miesten perhe-elämään osallistumisen tukeminen ja naisten työelämän kehittäminen tukevat toisiaan, Uotila painotti.

Vasta perustetun Eduskunnan miesverkoston puheenjohtaja Uotila otti kantaa myös hallituksen tuoreeseen tasa-arvoselontekoon. Hän piti positiivisena muun muassa lupausta kiinnittää huomiota isien ja myös eroisien asemaan. – Kokonaisuutena arvioituna selonteko on kuitenkin miesten kannalta laiha. Yhdestä jos toisestakin asiasta todetaan, että pitää ottaa enemmän huomioon, mutta kovinkaan konkreettisia esityksiä miesten aseman parantamiseksi hallitus ei tee.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

Tanen miesjaoston pj.

TIEDOTE                                         Eduskunta 9.11.2010 

Metropolikaava ja vaaleilla valittava seutuvaltuusto torjumaan asuinalueiden eriarvoistumista 

Kansanedustaja Kari Uotila vaatii Helsingin metropolialueelle omaa metropolikaavaa. Yli kuntarajojen ulottuvan maankäytön suunnittelu on metropoliselonteon lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Uotilan mukaan ehdottoman tärkeää.

- Metropolialueen kuntien haasteet ovat yhteisiä. Alueelle pitää laatia maakuntakaavaa yksityiskohtaisempi demokraattisesti valmisteltu metropolikaava, johon sisältyy liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä asuntotuotanto-ohjelma. Asutuksen, työpaikkojen ja palveluiden on sijoituttava hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen ulottuville, sanoi Uotila.

Uotila vaati demokraattista, avointa ja poliittisesti laaja-alaista päätöksentekoa.

- Tarvitaan vaaleilla valittava seutuvaltuusto ja sen jäsenistä valittava metropolikaavalautakunta. Kansalaisella on oltava oikeus tietää kuka hänen asioistaan päättää metropolialueella.

- Seutudemokratian puutteen lisäksi pääkaupunkiseutu kärsii vakavasta lähidemokratiavajeesta. Asuinalueilla on oltava mahdollisuus päättää niille tärkeistä asioista ja asukkaille on taattava mahdollisuus todelliseen vaikuttamiseen. Me haluamme lisää valtaa asukkaille ja vähemmän valtaa konsulteille ja virkamiehille.

Seutuvaltuuston, toimivan lähidemokratian ja metropolikaavan avulla voidaan Uotilan mukaan torjua asuinalueiden eriarvoistumista.

- Nykytilanne on johtanut kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien päätymiseen alueille, joita jo nyt kierretään kaukaa. Suomeen ei saa synnyttää köyhien slummeja. Demokratian vahvistaminen ja syrjäytymisen estäminen on otettava metropolitiikan ytimeksi, sillä metropolialueen kilpailukyky voi syntyä vain hyvinvoinnista.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

TIEDOTE                                                Helsinki 27.10.2010 

Eduskuntaan perustettiin miesverkosto

Seitsemäntoista kansanedustajaa päätti 26.10. perustaa eduskuntaan miesverkoston, hyväksyi verkostolle säännöt ja valitsi sille johtokunnan.

Verkoston tarkoituksena on ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi sekä edistää miesnäkökulman parempaa huomioimista tasa-arvopolitiikassa. Verkosto toimii muun muassa ottamalla kantaa tasa-arvokysymyksiin, järjestämällä seminaareja ja osallistumalla tasa-arvoa käsitteleviin tilaisuuksiin.

Miesverkoston puheenjohtajaksi valittiin Kari Uotila (vas) ja varapuheenjohtajaksi Jari Larikka (kok). Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Kari Kärkkäinen (kd), Raimo Piirainen (sd), Erkki Pulliainen (vihr), Lyly Rajala (kok), Pekka Vilkuna (kesk) ja Antti Vuolanne (sd). Verkosto on avoin kaikille kansanedustajille ja siihen on tähän mennessä liittynyt 29 kansanedustajaa, joista naisia neljä.

Verkosto toimii yhteistyössä muiden tasa-arvotyötä tekevien tahojen kanssa. Eduskunnan naisverkosto tervehtikin ilolla miesverkoston perustamista. Naisverkoston puheenjohtaja Tuula Peltonen korosti verkostoilla olevan yhteisiä intressejä muun muassa työ- ja perhe-elämän tasa-arvoistamistyössä.

Lisätietoja:

Eduskunnan miesverkosto

Kari Uotila 050 512 3031

Jari Larikka 050 512 2454

VALTUUSTORAPORTTI                                   Espoo 18.10.2010 

Kuulumiset 18.10. kokouksesta

Valtuuston 18.10.2010 pitämän kokouksen tärkein asia oli palvelurakenneselvitys eli ”Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020”.  Asia oli jo neuvottelutoimikunnassa päätetty palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja joulukuussa uuteen käsittelyyn otettavaksi.  Koska asiasta tehtiin kannatettu palautusesitys varsin pian keskustelun alettua, voitiin keskustelua käydä vain asian palauttamisesta. Me olimme jo ryhmässä päättäneet esittää palautusta ja hylkäämistä siinä tapauksessa, ettei asiaa palauteta. Kari käytti asiasta ryhmämme puheenvuoron, jossa hän perusteli palautusta todeten tähänastisen valmistelun tuottaneen hyvin sekavan tuloksen.  Hän myös korosti sitä, että ensin pitää määritellä selkeät tavoitteet ja vasta niiden hyväksymisen jälkeen voidaan ryhtyä toimenpiteisiin tavoitteiden toteuttamiseksi.  Laboratorioiden lakkautuspäätökset sotivat jyrkästi tätä periaatetta vastaan. Palautuspäätöksessä vaadittiin suunnitelmaan selkeitä tavoitteita, kuvaus palveluiden tasosta ja saavutettavuudesta ja yhteistyöstä kuntarajojen yli.  Päätöksessä vaadittiin myös selkeää viestintäsuunnitelmaa, jossa asia selvitetään kuntalaisen näkökulmasta. Vaadittiin myös selkeä kuvaus palvelujen ja niiden laadun takaamisesta ja kuvaus siitä, miten HSL:n joukkoliikennesuunnitelmat tukevat palveluverkon tavoitetilaa.  Virkamiehet saivat siis varsin tuhdit eväät jatkovalmistelulle. Katsomme joulukuussa, miten esitys on uudessa valmistelussa muuttunut ja päätämme sen pohjalta, miten siihen suhtaudumme.

Vuoden alusta perustettavan palveluliikelaitoksen johtokunnassa päätettiin lisätä valtuutettujen osuutta. 13-jäsenisessä johtokunnassa tulee olla vähintään viisi valtuutettua tai varavaltuutettua, joiden keskuudesta valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.  Katu- ja vihertuotantoyksikölle haluttiin parempi nimi.

Espoon turvallisuusohjelma laitettiin myös uuteen valmisteluun Karin kannattaessa ehdotusta (palautus hyväksyttiin äänin 61-5).  Kari kiinnitti myös huomiota turvallisuusongelmien taloudellisiin syihin.  Palaamme niihin perusteellisemmin asian tullessa uudelleen käsittelyyn. Tarkoituksemme on silloin ehdottaa, että turvallisuutta lisäävänä toimena hyödynnettäisiin toimeentulotuen käyttöä ennalta ehkäisevänä toimena, jolla voidaan vähentää köyhyyden ja eriarvoisuuden tuottamaa turvattomuuden riskiä.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä koskeva toimenpideohjelma sen sijaan hyväksyttiin.  Siinä Kari tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston puheenjohtajana piti laajasti kiitosta saaneen puheenvuoron myös miehiin ja poikiin kohdistuvan väkivallan ongelmallisuudesta, jossa kynnys turvautua viranomaisten apuun on korkea.  Hän kertoi myös eduskunnan lakivaliokunnan valmistelusta, jossa myös työtehtävissä ulkopuolisen toimesta tapahtuva lievä pahoinpitely tulee yleisen syyttäjän alaiseksi ja se parantaa esim. sosiaalityössä olevien kunnan työntekijöiden asemaa. Nykyisellään lievä pahoinpitely on asianomistajarikos.  Muutos alentaa kynnystä saada asia tuomioistuimeen, koska kohteen ei tarvitse pelätä oikeudenkäynnin kustannuksia. Hyväksytyissä toivomuksissa kiinnitettiin huomiota koulutukseen ja maahanmuuttajaperheiden ongelmiin.

Kokouksessa tarkistettiin myös talousarvio lisäämällä verotulojen tuottoa 53,2 milj. eurolla. Budjettia laadittaessa tuotto arvioitiin kaupunginjohtajan esityksessä siis aivan liian alhaiseksi ja sillä voitiin perustella leikkausten tarvetta.  Nyt lainanottoa voidaan vähentää puoleen arvioidusta.

Kokouksessa hyväksyttiin pari kaavamuutosta (Matinkylä Iirislahti ja Kurttila Åminne), joista ensin mainittua Byman esitti hylättäväksi häviten äänin 46-5.

Valtuusto sai myös vastuksen Kalevin esittämään, joustavaa perusopetusta koskevaan kysymykseen.  Toiminnallahan on kyetty hyvällä menestyksellä saattamaan peruskouluopinnot loppuun ja saamaan paikka jatko-opintoihin henkilöille, joilta koulunkäynti olisi muuten keskeytynyt.  Espoo jatkaa toimintaa ja valtiokin on tämän vuoden alusta osoittanut toimintaan lakisääteisen valtionosuuden.  Puheenvuorossaan Kalevi korosti sitä, että jatkon turvaaminen riippuu budjetin yhteydessä tehtävistä päätöksistä.  Toiminta pitäisi ulottaa myös ruotsinkieliseen koulutukseen, jossa tarve on todettu mutta toimintaa ei ole vielä järjestetty.

Kari Uotila

Espoon Vasemmiston valtuustoryhmän pj.

KIRJALLINEN KYSYMYS                      Eduskunta 12.10.2010 

Suomen kansalaisten oikeus perhe-elämään, isän oikeus vanhemmuuteen ja Lapsen oikeuksien sopimus

Eduskunnan puhemiehelle

YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen sopimusvaltiot, joihin Suomi kuuluu tunnustavat, että "lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä".

Samaisen sopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on ”mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan”. 9 artiklan mukaan sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti muutoin kuin lapsen edun näin vaatiessa.

10 artikla puolestaan toteaa, että "lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset jotka koskevat sopimusvaltioon saapumista tai sieltä lähtemistä perheen jälleenyhdistämiseksi käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti".

Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisesti Maahanmuuttovirasto on valinnut olla käsittelemättä Suomen kansalaisen Elina Rämän lapsen isän perheenyhdistämishakemusta kiireellisesti. Asianmukaisen hakemuksen jättämisen jälkeen Elina on kuukausien ajan soittanut viikoittain maahanmuuttovirastoon, mutta asia ei tästä huolimatta ole edennyt.

Elinan nigerialainen miesystävä, jolta Suomi eväsi turvapaikkahakemuksen vuonna 2009, käännytettiin kesäkuussa 2009 Elinan ollessa 4. kuulla raskaana. Lapsen isä ei ole vielä koskaan saanut tavata noin vuoden ikäistä lastaan. Vaikka maahanmuuttoviranomaisille on toimitettu isyydestä DNA-todisteet he ovat evänneet Elinalta, hänen kumppaniltaan ja heidän yhteiseltä lapseltaan mahdollisuuden perhe-elämään. Se, että kumppani ei ole koskaan voinut tavata poikaansa loukkaa lapsen oikeutta tuntea molemmat vanhempansa sekä isän oikeutta vanhemmuuteen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo taata, että Maahanmuuttovirasto ja Suomi noudattaa kansainvälisen lain piiriin kuuluvaa Lapsen oikeuksien yleissopimusta, jota nyt räikeästi rikotaan ja miten hallitus aikoo toimia, jotta Suomen kansalaisten oikeus perhe-elämään turvataan käsittelemällä oleskelulupa- ja viisumihakemukset ilman kohtuutonta viivyttelyä?

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

VALTUUSTORAPORTTI                                       Espoo 13.9.2010 

Kuulumiset 13.9. kokouksesta

Tarkastusvaliokunnan jäseneksi valittiin eroa pyytäneen Jutta Hassisen tilalle Antero Krekola. Antero on aktiivinen ja hänen aloitteestaan jätimme valtuustokysymyksen mm. Matinkylän laboratoriopalvelujen lopettamista koskien. Kysymyksen allekirjoitti 15 valtuutettua.

Veroprosenteista ja budjettikehyksestä käytiin monen tunnin keskustelu. Kaupunginhallitus esitti veroprosentin pitämistä ennallaan, vaikka varsinkin kokoomus korosti vuosi sitten tehdyn korotuksen olleen väliaikainen. Ryhmämme mielestä palveluita ei pystytä turvaamaan 17,75 % veroprosentilla ja esitimme prosentiksi 18 %. Hävisimme esityksen väliäänestyksessä alennusta esittäneille äänin 22–35.

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroksi esitimme 2 % nykyisen 1,65 % sijasta, mutta hävisimme äänin 29–38. Korotus tuottaisi 300 000 €, mutta enemmän tulisi säästöä siitä, että kunnallistekniikalla ja veronmaksajien kustannuksella varustetut tontit saataisiin rakennettua. Huonompi vaihtoehto on levittäytyä jopa 400 miljoonan kustannuksella Histan toteuttamiseen.

Palveluiden turvaamiseksi esitimme 10 miljoonan lisäystä sosiaali- ja terveystoimeen, 10 miljoonan lisäystä sivistystoimeen sekä 1 miljoonan lisäystä yleishallinnon ja teknisen ja ympäristötoimen vuosittaisiin toimintamenoihin. Lisäksi esitimme tekstimuutosta Espoo-strategiaan kohtaan palveluiden järjestäminen. Esitimme, että päämäärä – kohtaan lisättäisiin "Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila 2020 – konseptin mukaisesti siten, että kuntalaiset ja väestöryhmät saavat tarvitsemansa palvelut pääosin lähipalveluina omista palveluntarpeistaan ja kyvyistään lähtien saavutettavuudeltaan ja laadultaan hyvällä ja tasavertaisella tavalla." Koska muutos ei mennyt läpi, esitimme strategian palvelujen järjestämisen päämääriin liittyvien tavoitteiden hylkäämistä.

Veroprosenttien nostamisehdotuksilla, määrärahalisäysehdotuksilla ja lähipalveluja turvaavalla tekstiehdotuksella säilytimme ainakin puhevaltamme budjettimuutosehdotuksille. Kehyksen hyväksyneillä ryhmillä tilanne on toinen. Kannanoton ajankohta palveluiden turvaamiseen olisi ollut maanantai, mutta poliittista tahtoa ei hajaääniä lukuun ottamatta muilta ryhmiltä löytynyt.

Jukka Karhulan valtuustokysymykseen opetuksen ja varhaiskasvatuksen palkkausmäärärahojen riittävyydestä saatiin vastaus. Siinä todettiin, että 2 miljoonaa jouduttiin tarkoitukseen kesken vuotta osoittamaan, joten Jukan kysymys oli todella aiheellinen.

Kalevi Kivistön valtuustokysymykseen joustavan perusopetuksen turvaamisesta emme sen sijaan saaneet vastausta määräajassa valmistelun keskeneräisyyden perusteella. Toimialajohtaja kertoi Kalevin häneltä asiaa kokoustauolla kysyessä, että joustavan perusopetuksen jatko on nyt turvattu.  Kysymys oli siis aiheellinen ja tuotti toivotun tuloksen.

Kari Uotila

Espoon Vasemmiston valtuustoryhmän pj.

VALTUUSTORAPORTTI                                   Espoo 16.8.2010 

Kuulumisia 16.8. kokouksesta

16.8. kokouksen lista oli harvinaisen kevyt. Muutamia vaaleja, takauksen myöntäminen, asemakaavan muutos sekä joukko valtuustoaloitteita ja valtuustokysymyksiä.

Valtuutettu Byman yritti työjärjestyspuheenvuorolla saada käsittelyyn myös Kokkosen ja Loukon syyteasian, mutta valtuuston puheenjohtaja torjui tämän tiukasti. Kaupunginhallitushan oli käsitellyt asiaa ja vain perussuomalaisten vastustaessa antoi heidän jatkaa viroissaan rikosprosessin aikana. Seitsemäntoista varsinaista valtuutettua ei ollut allekirjoittanut asiaa koskevaa valtuuston koollekutsumista vaativaa kirjettä, joten asia ei näillä näkymin ole tulossa valtuustoon.

Ryhmämme käsitteli Loukon ja Kokkosen tapausta eikä pitänyt hyvänä, että he jatkavat tehtävissään. Varavaltuutettu Jukka Karhula oli myös allekirjoittanut valtuuston koollekutsumista vaativan kirjeen. Kalevi Kivistön kanssa olemme enemmän korostaneet sitä, että oikeus päättäköön syyllisyydestä tai syyttömyydestä aikanaan. Valtuuston käsittely olisi lähinnä perussuomalaisten show ilman, että se johtaisi konkreettisiin ratkaisuihin tai päätöksiin.

Espoon järvien tilaa koskevan valtuustokysymyksen yhteydessä en malttanut olla piikittelemättä porvareita. Valtiovarainministeriöhän on leikannut 3 miljoonaa euroa Itämeren suojelun määrärahoista, vaikka porvarihallitus, jossa vihreät ovat mukana, kauniisti Itämeren suojelusta puhuukin.

Elämänkatsomustiedon opiskelijoiden tuntien järjestelyongelmia eli ns. hyppytunteja koskevan valtuustokysymyksen käsittelyssä Jukka käytti puheenvuoron, jossa totesi, että hyppytunteja voi yläkoulussa tulla ET-läisille, vaikka lukujärjestys suunniteltaisiin kuinka huolellisesti. Toiselta puolen, jos koulutyön ja lukujärjestyksen suunnittelua ei aloiteta näistä haastavimmista tunneista, hyppytunteja tulee varmasti. Kannatimme myös yhdenvertaisuutta koskevaa toivomusta, jota kuusi valtuutettua vastusti.

Kari Uotila

Espoon Vasemmiston valtuustoryhmän pj.

VALTUUSTORAPORTTI                                     Espoo 14.6.2010 

Kuulumiset 14.6. kokouksesta

Valtuustossa oli tällä kerralla kaksi suuren luokan asiaa: kaupunginjohtajan vaali ja Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen hankesuunnitelma.

Kaupunginjohtajan virka tuli avoimeksi nykyisen kaupunginjohtajan ilmoitettua siirtymisestään eläkkeelle kuluvan vuoden lopussa.  Avoimeksi julistettuun virkaan tuli seitsemän hakijaa, joista neljä täytti muodolliset pätevyysvaatimukset.  He olivat Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Juha Isosuo, Järvenpään kehitysjohtaja, hallintotieteiden maisteri Minna Karhunen, perusturvajohtaja, lääketieteen tohtori Juha Metso ja kansanedustaja, diplomi-insinööri Jukka Mäkelä, joka toimii tällä hetkellä myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Hakijat osallistuivat myös soveltuvuustestiin, jonka suoritti Psycon Oy.  Soveltuvuustestin tulokset esiteltiin valtuuston edustajille ja tulokset (jotka ovat luottamuksellisia) olivat valtuutetuille nähtävillä kaupunginkansliassa. Testien lisäksi hakijat haastateltiin neljässä eri ryhmässä niin, että meistä Kalevi osallistui haastatteluun yhdessä SDP:n ryhmän edustajien kanssa.

Kokonaisarviona hakupapereista, soveltuvuustesteistä ja haastatteluista syntyi se vaikutelma, että hakijoista Jukka Mäkelä soveltuu parhaiten tehtävään.  Hänellä oli laaja-alaisin ja syvällisin Espoon asioiden tuntemus, näkemys metropolialueen kehittämisestä ja valmius toimia yhteistyössä kaikkien valtuustoryhmien ja Espoon asukkaiden kanssa. Kaikki mainitut hakijat olivat taustaltaan kokoomuslaisia.

Päädyimme ryhmäkokouksessa kannattamaan Mäkelän valintaa.  Kaikki muut valtuustoryhmät olivat tehneet samanlaisen johtopäätöksen ja niinpä Mäkelän valinta oli yksimielinen.  Kari korosti puheenvuorossaan muun muassa sitä, että Jukka Mäkelän on oltava kaikkien espoolaisten kaupunginjohtaja, noudatettava tasapuolisuutta, arvostettava kunnallisia palveluja eikä antaa konsulttien nousta isännäksi kaupungissa.

Toinen suuri kysymys koski Puolarmetsän sairaalan remontoimista sairaalaksi ja seniorikeskukseksi.  Remontin tarpeesta ei vallitse erimielisyyttä.  Sitäkin suurempi erimielisyys koskee sitä, miten hanke toteutetaan.  Kaupungin virkamiesjohto ja kokoomus ovat ajaneet ns. kumppanuusmallia.  Vihreät (enemmistö ryhmästä) esittivät, että toteuttajana olisi kaupungin oma kiinteistöyhtiö. Me esitimme, että hanke toteutettaisiin normaalina kaupungin omana investointina kaupungin taseeseen.  Katsoimme, että ratkaisu olisi turvallisin ja taloudellisin, koska kustannuksista ei tarvitsisi varata siivua kumppanin (ulkopuolisten rahoittajien) osuuteen, koska he tulisivat tietenkin mukaan ansaitakseen kumppanuudesta voittoa. Sistonen (sd) esitti neuvottelutoimikunnan (enemmistön) kantana, että hankkeen toteutustavoissa pidettäisiin tasaveroisina vaihtoehtoinen kumppanuusmallia ja tai kaupungin perustaman yhtiön toimesta tapahtuvaa toteuttamista.

Asiasta äänestettiin. Ensin Karin esitys voitti Bymannin esityksen (kaupungin yhtiö) luvuin 19-14, 34 tyhjää, poissa 2.  Sen jälkeen Karin esitys voitti Knaapilan (vihr) esityksen luvuin 17-12, 38 tyhjää, poissa 1.  Karin esitys hävisi Sistosen esitykselle äänin 12-54, tyhjiä 1, poissa 1. Ja lopuksi Sistosen esitys voitti kaupunginhallituksen esityksen ja tuli päätökseksi.  Tulevaisuus näyttää, pidetäänkö kaupungin oma toteutusmalli kumppanuusmallin kanssa tasaveroisena.

Erikseen äänestettiin energiatehokkuudesta ja rakennettavien neliöiden tehokkaasta käytöstä, viimemainittu Lauslahden (kok) esitys voitti äänin 32-30, tyhjiä 5, poissa 1.

Kokouksessa käsiteltiin myös Jukka Karhulan aloite polkupyörien kuljettamisesta paikallisjunissa.  Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Karin esittämän ponnen, jossa esitettiin toivomus, että ”kun Flirt-junien aikataulut vakiintuvat, kokeillaan rajoittamatonta polkupyörien kuljetusta junissa”.

Kalevi jätti valtuustokysymyksen joustavan perusopetuksen turvaamisesta Leppävaaran koulussa.  Hanketta on toteutettu neljän lukuvuoden ajan ja sen avulla on pyritty saamaan tehostetun opetuksen piiriin sellaisia peruskoulun oppilaita, joilta uhkaa peruskoulu jäädä kesken ja todistus saamatta.  Hankkeen avulla ovat kaikki mukana olleet oppilaat suorittaneet peruskoulun ja sijoittuneet jatko-opintoihin.  Hanke on ollut syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä erittäin menestyksellinen.  Se uhkaa kaatua nyt rahoituksen puutteeseen, koska hankkeessa työskentelevän ohjaajan palkkaukseen ei ole varattu varoja.

Kysymykseen tuli mukaan 20 muuta valtuutettua.  Asia pitäisi ratkaista kesäkuu aikana, koska ohjaajan työsuhde uhkaa päättyä kesäkuun lopussa.

Kari Uotila ja Kalevi Kivistö

Kuulumiset 24.5. kokouksesta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa oli pitkä lista.  Asialistalla olivat mm. arviointikertomus, tilinpäätös, uuden toimialajohtajan viran perustaminen palveluliiketoimintaa johtamaan ja Keski-Espoon kouluasia.  Kalevi oli mukana kokouksen kolme ensimmäistä tuntia ja Jukka siitä eteenpäin, kun Keski-Espoon kouluasia tuli esille.

Alkuosassa Kari esitti tilinpäätöksen yhteydessä toivomuspontta, jonka mukaan kaupunginhallituksen tulisi selvittää kipeimpien säästötoimenpiteiden lieventämistä palvelutason turvaamiseksi.  Taustalla oli tilinpäätöksen tieto siitä, että tulos oli kaikkiaan noin 110 milj. euroa parempi kuin säästöpäätöksiä tehtäessä ennakoitiin.  Tulos antaisi liikkumavaraa mm. kouluihin ja sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuneiden leikkausten perumiseen.  Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti, mm. RKP:n ryhmästä sitä kannatettiin puheenvuorolla. Nähtäväksi jää, miten kaupunginhallitus sitä noudattaa.

Arviointikertomuksen käsittelyssä kiinnitettiin huomiota erikoissairaanhoidon vuodesta toiseen toistuvaan alibudjetointiin.  Kaupungin hallinnossa sairaus poissaolojen määrä (keskimäärin 17 vrk/v) ylittää selvästi valtakunnan keskiarvon (11 vrk/v), mikä kertoo johtamisen ongelmista.

Espoonkruunun lainapäätösten yhteydessä halusimme pois kruunulta perityn takausprovision, joka menee vuokriin niitä korottaen.  Hävisimme äänin 47-19, yksi tyhjä.

Palveluliiketoiminnan toimialan perustaminen ja johtosääntöjen tarkistaminen puhuttivat runsaasti.  Uuden toimialajohtajan virkaa on tiettävästi pedattu vihreille.  Vihreiden ryhmästä käytettiin kaksikin voimakkaasti esitystä arvostellutta puheenvuoroa (Mikkola ja Aropaltio). Vastustimme lopullisessa äänestyksessä ehdotusta, mutta kaupunginhallituksen esitys pienellä neuvottelutoimikunnassa sovitulla muutoksella meni läpi äänin 52-14, yksi tyhjä.

Kaava-asioissa puhetta riitti Tapiolan Steniuksenkumpu -asemakaavasta tulevan Joutsenpuiston metroaseman lähistöllä. Kari totesi puheenvuorossaan Vasemmistoliiton kannan siitä, että tuemme Etelä- ja Itä-Espoon rakentamista tukeutuen metroon ja muuhun olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja palvelurakenteeseen. Näin säästämme luontoa ja turvaamme kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta vaihtoehtona esim. Histan toteuttamiselle lähitulevaisuudessa. Emme kannattaneetkaan palautusehdotusta, mutta se meni äänestyksessä läpi ja näin asemakaavan toteutus siirtyy vuosikausia eteenpäin.

Keski-Espoon kouluasiassa Jukka käytti hyvän puheenvuoron, mutta Jukan muutosehdotuksen hävisimme äänestyksessä äänin 47-17, yksi tyhjä.

Muissa asioissa keskusteltiin muun muassa opettajien palkkarahojen riittävyydestä. Jukka ei saanut rahoitusjohtajalta kuitenkaan vastausta palkkarahojen olemassa olosta.

Listan lopussa oli käsittelyssä monta vuotta sitten jätetty valtuustoaloite kaupungintalon ja valtuustotalon merkitsemiseksi suojelurakennuksiksi. Pidimme törkeänä, että aloitteeseen vastataan vasta sitten kun purkupäätökset on jo valtuustotalosta tehty.

Kun Puolarmetsän sairaalakysymys jätettiin yksimielisesti pöydälle, saatiin kokous päättymään jo klo 23.00.

Kari Uotila

Espoon Vasemmiston valtuustoryhmän pj.

TIEDOTE                          Kirkkonummi ja Espoo 1.5.2010 

Talousrikollisuus käyttää hyväkseen maahanmuuttajia - harmaan talouden torjuntaan lisätoimia

Hallituksen päätös avata EU:n ulkopuoleltakin tulevalle työvoimalle vapaa pääsy maahan myöntämällä työlupa ilman työvoiman saatavuusharkintaa lisää suuresti maahanmuuttajien hyväksikäytön riskiä. Tällä hetkelläkään valvonta ei toimi, lainsäädännössä on aukkoja, oikeuslaitos tukkeutunut talousrikoksista ja väärinkäytökset jokapäiväisiä. Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 1600 merkittävää talousrikosjuttua, joista suuri osa on jo järjestäytyneen rikollisuuden tekemiä. Työlupamenettelyn muutos heikentää entisestään valvonta- ja puuttumismahdollisuuksia ja tekee tilaa väärinkäytöksille.

Viime päivien keskustelussa on sekoitettu maahanmuuttokriittisyys ja talousrikollisuuden torjunta. On kohtuutonta, että suomalaisten työntekijöiden työehtojen heikentämiseen puuttuminen on tulkittu jopa rasismiksi. Talousrikolliset ja harmaan talouden toimijat käyttävät härskisti hyväkseen ulkomaista työvoimaa omaa etua ajaessaan ja suomalaisten työehtoja ja työllistymismahdollisuuksia heikentäessään. Hyväksikäytetyt työntekijät eivät ole syyllisiä vaan usein he ovat uhreja yhä häikäilemättömämmäksi käyvien talousrikollisten armoilla.

Tarvitaankin päinvastaisia toimia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostamiseksi. Ennaltaehkäisevä vaikutus edellyttää riittävän suurta kiinnijäämisriskiä ja riittäviä sanktioita. Rangaistuksia talousrikoksista on kovennettava ja muun muassa tilaajavastuulain laiminlyöntien sakot on kymmenkertaistettava. Lisäresurssien lisäksi viranomaisten toimivaltuuksia on lisättävä. Näin saadaan enemmän väärinkäytöksiä päivänvaloon, tutkinta- ja oikeusprosesseja lyhyemmiksi ja ennen kaikkea perittyä rikoshyötyä takaisin yhteiskunnalle. Talousrikollisuuden torjunta on myös kannattavaa taloudellisesti, sillä siihen satsatut rahat tulevat takaisin yhteiskunnalle moninkertaisesti.

Harmaa talous vie yhteiskunnan varoja, vääristää kilpailua ja heikentää yhteiskuntamoraalia. Onkin koko yhteiskunnan - sekä suomalaisten että ulkomaisten työntekijöiden - etu, että kaikki työnantajat noudattavat lakeja ja työehtosopimuksia sekä hoitavat muutkin velvoitteensa niin yhteiskuntaa kuin työntekijöitäänkin kohtaan.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

TIEDOTE                                           Helsinki 25.4.2010

Sosiaalifoorumin Harmaa työ kuriin -keskustelutilaisuus

Harmaan talouden tuhoisin seuraus on yhteiskuntamoraalin rapautuminen - torjuntarahat menokehyksen ulkopuolelle

Yhteiskunnalta jää saamatta miljardien edestä verotuloja, eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuja harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoksi. Tämä lisää rehellisten yrittäjien ja palkansaajien verorasitusta entisestään. Lisäksi harmaa talous vääristää kilpailua, kun velvoitteensa laiminlyövät pimeät yrittäjät pystyvät painamaan hinnat alas ja saavat urakat rehellisten yrittäjien jäädessä ilman.

Tuhoisin seuraus rehottavasta harmaasta taloudesta on kuitenkin moraalin löystyminen. Mikäli velvoitteiden laiminlyöminen sekä pimeän työn teettäminen ja tekeminen tulee vähitellen hiljaa hyväksytyksi, romahtaa yleinen yhteiskuntamoraali ja mahdollisuus pohjoismaisen hyvinvointimallin ylläpitämiseen. Pitkän ajan kuluessa rakentunut lojaalisuus yhteisten asioiden hoidolle ja rahoittamiselle voidaan hukata lyhyessä ajassa, ellei harmaan talouden torjuntaa tehosteta.

Harmaan talouden torjunta tuo siihen kohdistetut rahat takaisin korkojen kanssa. Lisäpanostuksella saataisiin enemmän väärinkäytöksiä päivänvaloon, tutkinta- ja oikeusprosesseja lyhyemmiksi ja ennen kaikkea perittyä rikoshyötyä takaisin yhteiskunnalle.

On käsittämätöntä, että nykyinen menokehysmenettely estää yhteiskunnalle säästöjä tuovan toiminnan tehostamisen. Näin kävi myös hallituksen juuri antamissa uusissa valtiontalouden kehyksissä vuosille 2011–2014. Tiukka menokehys antoi ainakin valtiovarainministeriölle tekosyyn torjua oikeusministeriön toivomuksen 2,5 miljoonan euron lisäyksestä harmaan talouden torjuntaan. Niinpä lisäykseksi jäi vain puoli miljoonaa euroa, jolla ei paljoa saada aikaan.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan tarvitaan riittävät resurssit. Menokehysmenettelyä onkin pikaisesti muutettava siten, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan osoitetut määrärahat siirretään menokehyksen ulkopuolelle. Lisäksi viranomaisten toimivaltuuksia on lisättävä. Tästä on saatu hyviä esimerkkejä Ruotsista, jossa laajemmilla valtuuksilla saatiin kierrettyjä veroja näkyviin 260 miljoonaa euroa vuosina 2006–2009.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

VALTUUSTORAPORTTI                                      Espoo 19.4.2010 

Kuulumisia 19.4. kokouksesta

Maanantaina 19.4. päätettiin valtuustossa muutamia takauksia ja väännettiin kättä kaupungintalon purkamisesta. Leppävaaran hiihtoputkelle esitettiin 2,5 miljoonan euron lainatakausta ja siinä yhteydessä keskusteltiin hiihtoputkista laajemminkin. Ympäristön kannalta voidaan kyseenalaistaa keinolumella ja putkessa hiihtäminen, mutta toisaalta parempi harrastajien hiihtää putkessa kotikulmilla, kuin lentää lumen perässä ympäri maailmaa. Ryhmämme hajosi, sillä minä kannatin takausta ja Karhulan Jukka vastusti sitä yli kymmenen muun valtuutetun kanssa. Sen sijaan puolen miljoonan takaus pienen palloiluhallin lainoille Olarin puistoon meni yksimielisesti läpi.

Listalla oli myös metron neljänsadan miljoonan lainojen takaaminen. Perussuomalaiset muutamien muiden kanssa vastustivat takauksia, kuten ovat vastustaneet koko metron rakentamistakin. Yleinen mielipide oli, että päätökset metrosta on tehty ja rahoitus on järjestettävä, jotta hommat pysyvät käynnissä.

Kaupungintalon purkamisesitys veikin sitten noin yhteentoista venyneestä kokouksesta valtaosan. Onnistuin saamaan ensimmäisen puheenvuoron, jossa ehdin ehdottaa talon peruskorjausta ja uudistamista purkamisen sijaan. Jukka sai seuraavan puheenvuoron, joka on liitteenä. Pitkän keskustelun ja useiden palautus-, muutos-, pöydällepano- ja hylkäysehdotusten jälkeen purkupäätös sitten tehtiin. Surullista, mutta Kokoomuksen linjan mukaista politiikkaa. Vuokratiloista maksetaan mitä vaan, kunhan omaa toimintaa ja omia tiloja saadaan ajettua alas. Meitä taisi olla 24 valtuutettua jotka vastustivat purkua.

Valtuuston kokouksen aikana jätimme sisään myös 24 valtuutetun vaatimuksen valtuuston koollekutsumiseksi käsittelemään hölmöä Keski-Espoon koulun lopettamispäätöstä. Näin saamme tuon päätöksen valtuuston keskusteltavaksi.

Kari Uotila

Espoon Vasemmiston valtuustoryhmän pj.

VALTUUSTORAPORTTI                                 Espoo 15.3.2010

Kuulumiset 15.3. kokouksesta

Valtuuston kokouksessa 15.3. kaupunginjohtajalle myönnettiin ero ja käytiin puolentoista tunnin keskustelu pormestarimallista. Mehän olimme ilmoittaneet jo neuvotteluissa kantamme, johon olimme ryhmässä päätyneet. Pormestarimallissa näemme ongelmana valmistelun ja päättämisen sekoittumisen. Mikäli sama henkilö on sekä valmistelija että kaupunginhallituksen puheenjohtaja roolit sekoittuvat. Tarvitsemme tasapuolisen ja ammattitaitoisen kaupunginjohtajan eikä sille mitään voi, että nykyisillä voimasuhteilla hän taitaa kantaa Kokoomuksen jäsenkirjaa.

Tämän vuoden budjetin tarkistuksessa kannoimme huolta erityisesti vanhusten ja lasten palvelujen osalta ja teinkin seuraavan toivomuksen: "Valtuusto toivoo, että ennakoitua paremman taloustilanteen mahdollistamassa tilanteessa, kaupunginhallitus selvittäisi säästösyistä päätettyjen leikkausten keventämistä vanhuspalveluiden ja lapsia koskevien palveluiden osalta." Aloitteeni hylättiin äänin 27 jaa, 32 ei, 6 tyhjää ja 2 poissa. Vasen laita kannatti, mutta oikealla vain harva. Tämä kertonee valtuuston kylmästä linjasta. Viittasin puheenvuorossani Toimintaympäristön tila – raporttiin, jossa todetaan, että kaupungin tulos on parantunut koska palvelujen kustannuskehitystä on onnistuttu hidastamaan, verorahoitus on alennut odotettua vähemmän ja rahastojen kehitys oli positiivista. Raportin mukaan espoolaisten tyytyväisyys palveluihin asettuu tyydyttävän ja melko hyvän puoleenväliin. Alle puolet espoolaisista on tyytyväisiä terveyspalveluihin. Sama pätee sosiaalipalveluihin. On selvää, ettei määrärahojen taso riitä turvaamaan laadukkaita palveluja. Tiedämme hyvin esimerkiksi vammaispalvelujen ja omaishoitajien huolestuttavan tilanteen.

Asialistalla oli paljon valtuustokysymyksiä, ja hiekoitusta koskevan valtuustokysymyksen osalta Jukka Karhula teki toivomuksen, että Tekninen keskus selvittää mahdollisuudet ehkäistä polkupyöränkumien rikkoontuminen kiviainesta ja murskaamistekniikkaa valikoimalla. Vaikka asia tuntuu pieneltä, niin suurta joukkoa työ- ja koulumatkoja pyöräileviä todella harmittaa "tappajasepeli", joka rikkoo pyörän kumit toistuvasti. Pyöräilyyn liittyi myös kokouksessa Jukan ensimmäisenä allekirjoittama valtuustoaloite, jossa esitettiin, että Espoo toimisi aloitteellisesti työmatkapyöräilyn ja julkisen liikenteen yhdistämisen suhteen niin, että kokeillaan uusissa junarungoissa pyöränkuljetuksen sallimista ilman aikarajoituksia.

Jukka oli ensimmäinen allekirjoittaja myös valtuustokysymyksessä, jossa kysyimme, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä koulujen määrärahatilanteen saattamiseksi talousarvioneuvotteluissa sovitun mukaiseksi. Peruskoulujen määrärahatilanne on aiheuttamassa kouluihin sovittua suuremman säästöpaineen, jopa 5 %, vaikka varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on jo etsinyt säästöjä koulujen budjetin ulkopuolelta. Koulujen rahoituksessa ollaan toistamassa 90-luvun laman virheitä, joiden laskua on maksettu pitkään niin henkisinä kuin fyysisinäkin kärsimyksinä sekä taloudellisesti kohonneina sosiaalitoimen kustannuksina. Taloudellisesti vaikeina aikoina juuri koulussa on lasten elämää tukevia tekijöitä.

Kari Uotila

Espoon Vasemmiston valtuustoryhmän pj.

TIEDOTE                                                     Espoo 8.3.2010 

Miesten huomioiminen tasa-arvopolitiikassa naistenkin etu

Naisten euro on tunnetusti 80 senttiä. Vähemmälle huomiolle jää usein se, että miesten vuosi on 11 kuukautta. Tärkeintä on kuitenkin huomata, että näillä asioilla on kiinteä suhde toisiinsa.

Samat rakenteet, perinteet, käyttäytymisnormit ja stereotypiat vaikuttavat siihen, että naiset ovat palkkakehityksessä miehiä jäljessä, mutta myös siihen, että miehet elävät keskimäärin noin 10 prosenttia lyhyemmän elämän.

Tasa-arvopolitiikka on perinteisesti ymmärretty vain naisten asemaa parantavaksi toiminnaksi, ja tähän on selkeät historialliset syynsä. Edelleen naisten asema on monilla mittareilla miehiä huonompi. Näitä mittareita ovat mm. palkkaerot, osallistumismäärät yrityselämässä ja järjestöissä sekä kotitöiden jakautuminen.

On kuitenkin välttämätöntä puhua myös miesten ongelmista ja tavoitteista. Esimerkiksi toteuttamalla 6+6+6 – vanhempainvapaajärjestelmä tasattaisiin monia asioita. Pienten lasten hoitamisen jakaminen nykyistä tasaisemmin isien ja äitien kesken vahvistaisi naisten asemaa ja palkkakehitystä työmarkkinoilla. Samalla se toisi isälle tasa-arvoisemman aseman perhe-elämässä.

Kari Uotila puhui Espoon tasa-arvotoimikunnan järjestämässä Naistenpäivän juhlassa Iso Omenassa.

Kari Uotila

Kansanedustaja (vas)

Tanen miesjaoston pj.